Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
181
Toisenlaiseen tulokseeu 011 Schrenk tullut (Schhenk
1854, s. s. *4, 89, 157, 167) tutkiessaan Laiix sibirica’n
vaatimuksia pohjois ja itä Venäjällä. Häu sanoo sen parhaiten,
mel kenpä yksinomaan, viihtyvän kalkkipitoisella maalla, ja
missä vaau lehtikuusta löytyy, siellä päättää hän myös
löytyvän kalkin pitoisen maan. Norrlin on myös ollut
huomaavinaan Larix sibirican vaativan pohjois-Venäjällä
kalkkipitoista maata. Köppen 011 sitä mielipidettä (Koppen 1885,
s. 212), että lehtikuusi koillis Venäjällä suuresti suosii
kalkkimaata. Tämän mielipiteensä perustaa häu mmm muassa
erään tuntemattoman tekijän lausuntoihin, että länsi
Uralilla, missä pohjustana on kalkkia eli doloniittiä, lehtikuusi
menestyisi mitä parhaiteu, jota vastoin itä Uralilla,
viheriä-kivet, porfyyrit ja portyyriset konglomeraatit muodostavat
maaperän, sen menestyminen olisi melkoista huonompi.
Cajander on tutkiessaan lehtikuusen länsirajaa pohjois
Venäjällä huomannut (Cajander 1901, s. 32) sen parhaiten
viihtyvän kalkki-virroilla, kuivahkoilla mailla, mutta sentään
tulevan toimeen kalkkiköyhemmälläkin maalla, semmoisilla
paikoin, missä sen vaarallisin kilpailija kuusi ei hyvin
menesty, esim. dyyneillä ja rautakallioilla. Jos vedetään
johtopäätös ylempänä esitetystä faktoista, voidaan sanoa, että
Larix sibirica Siperiassa menestyy melkein millaisella maalla
tahansa, paitse paikoin, missä maa on suuremmassa määrin
vesipitouen (von Middendorff 1864, s. 536, 748). (kuten
korvissa ja rämeillä) ja erittäin väkevän tulvan alaisilla mailla.
Venäjällä se sitä vastoin on koko joukon vaateliaampi ja
menestyy meikin yksinomaa kalkkipitoisella maalla. Tämä
sen erilainen vaateliaisuus riippuu siitä, että lehtikuusi
kuten muutkin puulajit tulee yhä vaateliaammaksi maaperään
nähden kuta lähemmäksi tullaan sen levenemisalueeu rajoja
( Wajiminq 1896, s. s. 80—81). Viljeltyissä metsiköissä missä
ihmineu suojelee sitä muilta puilta voi se kyllä tulla
toimeen, kalkkiköyhemmilläkin mailla.
Tässä yhteydessä sietänee mainitsemista, että nimhyvin
Köppen kuin Cajander arvelevat (Köppen 1885, s. 213, Ca-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
