Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
185
„IIeister’ejä" (Gayer 1798, s. 50G) vaariinottamalla, että
pienempiä taimia käyttäessä nämä ovat asetettavt lähemmäksi
kuin suurempia istuttaessa. Myös ou, kuten tunnettu,
lehtikuusi suuresti sekä valoa vaattiva että pilcakasvuinen ja
sentähden on taimien väli tehtävä vähän suuremmaksi kuin
esim. varjopuita istuttaessa. Lehtikuusen n. s. „Pflanzweite"
vaihtelee V2 — 1 1/2-|- m (Gayer 1898 s. s. 372—373). Mitä
istutustapoihin tulee niin n. s. „Kleinpf’lanz’ejä" käyttäessä
laitetaan tavallisesti vakoja ja taimet pistetään tehtyihin
reikiin mitkä täytetään maalla, kompostilla y. m. (Gayer 1898,
s. s. 477, 506). Täteu koetetaan välttää puristusistutuksen
haitalliset seuraukset. Varttuneenpia taimia istuttaessa
käytetään luioppaistutusta ja on maata ennen istutusta
huolellisesti muokattava ja istutuksen toimitettua on istutuspaikka
suojattava ylösalaisin käännetyillä turpeilla (Gayer 1898, s.
50(5). Lopuksi suositellaan syksy istutusajaksi. koska
lehtikuusi jo varhain keväällä alkaa vihanuoida (Gayer 1898, s.
506, Blomqvist 1893, s. 63).
Mutta lehtikuusi ei yleensä ota menestyäkseen
puhtaissa metsiköissä. Sitä on etenkin Saksassa kipeästi saatu
kokea. Täällä näet viime vuosisadan ensi vuosikymmenillä
ruvettiin lehtikuusta viljelemään puhtaissa metsiköissä ja
aluksi hyvinkin onnistuneesti. Mutta kuin
lehtikuusimetsi-köitä oli ilmestynyt yli koko Saksanmaan, Alpeilta aina
Itämereen asti; ilmestyi äkkiä eräs Alppien lehtikuusimetsistä
kotoisin oleva sieni Pezizu WiUkommii ja levisi ympäri,
aikaansaaden suuria tuhoja, sillä lehtikuusimetsiit, tihetä kuin
olivat ja suurimmaksi osaksi perustetut paikoille, missä
vallitsi kostea ilmanala, missä tuulet eivät päässeet
puhalta-tainaau, tarjosivat mainitulle sienelle paraimmat
edeltytyk-set sen kehitykselle (Hartig 1900, s. 105). Mutta ei
ainoastaan Saksassa, vaan myös Tanskassa ja Skottlaunissa
aikaansai se lukuisien metsien kuoleman (Hartig 1900, s. 102).
Sieni vaikuttaa seuraavasti: Jonkun haavan läpi
tunkeutuvat sieueu myseeljat ensin kuoreen ja sitten itse puuaineeseen,
jopa putkilojänteisiin asti ja tappavat tässä solut, mikä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
