Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
188
käy seuraavanlaisesti päinsä. Kun ryhdytään
valmitushak-kaukseen hopeakuusi metsikössä, istutetaan samaan aikaan
lehtikuusta ryhmittäin sille soveliaille paikoille, jonka jälkeen
toimitetaan runsas harvennus. Hopeakuusta toivotaan
saatavan luonnonsiemennykseu kautta. Tämmöisen menettelyn
kautta ennättää lehtikuusi kasvaa sen verran, että hopeakuusi
tuskin ollenkaan voi sille haittaa tehdä koko kehitysajan
kuluessa (Gayer 1898, s. 244).
Mainittiin tasaikäisten metsämuotojeu ei soveltuvan
lehtikuusi-hopeakuusi metsiköille. Eroavaa mielipidettä tässä
asiassa on Cieslar (Cieslar 1904, s. s. 28—24). Hän neuvoo
näet, että lehtikuusta olisi istutettava hopeakuusi
nuoren-nokseen niiukauan kuin tämä on „von geringen Höhe",
samalla hankkien lehtikuuselle keinotekoisesti kasvutilaa, ja
väittää, että lehtikuusi menestyksellä voisi kilvoitella
hopea-kuusen kanssa, jopa yli 5U ikävuoden. Hän mainitsee myös,
että Freudenthalin domeenilla hopeakuuset vielä
100-vuoti-aina eivät ole aikaan saaneet tuntuvaa haittaa vieressä
seisoville lehtikuusille.
Kolmas mainittava sekamotsikkölaji on lehtiktntsen ja
pyökin muodostama. Tälle sopii paraiten n. s. juurimetsän
muoto, joskin muut muodot voivat osoittaa kylläkin
kauniita tuloksia. Menetellään siten, että kasvatetaan
puhdas lehtikuusimetsikkö ja tämän saavuttua n. 20—30
ikäiseksi, istutetaan pyökkiä joko yksitellen eli ryhmittäin
leh-tikuusten sekaan. Semmoisella maalla, missä pyökki
menestyy, kasvaa lehtikuusi erittäin nopeasti ja saavuttaa usein jo
50—60 vuotiaana käyttökelpoisuuden. Suotavaa olisi, että
nämä sekametsiköt olisivat alueeltaan pienenlaiset ja
sijaitsisivat suuremmissa pyökkimetsiköissä, täten vähentäen
sie-nivahinkojen mahdollisuutta, joka tosin lehsikuusi-pyökki
se-kametsiköissä ennestään on pieni (Gayer 1898, s, 245).
Cieslarin mielestä (Cieslar 1904 s. 23—24) olisi
kasvatettava tasaikäisiä lehtikuusi-pyökki sekametsiä seuraamalla
samoja näkökohtia kuin tasaikäisissä lehtikuusi-hopeakuusi
metsiköissä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
