Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
190
syyttä Suomessa vallitsevien olosuhteiden kaussa, paremmin
voi viihtyä täällä kuin keski Europan vuoristoista kotoisin
oleva Larix europaea. Todistus tästä sen menestymisestä
Suomessa ja varsin pätevä on Raivolan lehtikuusipuisto.
Kaivolan lehtikuusipuisto sijaitsee Uudenkirkon pitäjässä
ja on suuruudeltaan n. 20 ha. Se perustettiin v. 1738
keisarinna Annan alotteesta kylvön kautta ja siemenet olivat
Archangelistä, Ensimäisiä kylvöjä, jotka jatkuivat noin 20
vuotta, ei toimitettu riveissä vaan jotenkin epäsäännöllisesti.
Myöhemmin ruvettiin taimia istuttamaan ja jatkui se aina
v. 1821. Istutus, jossa käytettiin Larix sibirica,’a,
toimitettiin riveissä niin, että rivien väli oli n. 4 m. ja yhtä suuri
taimien väli riveissä. Maaperä tässä lehtikuusipuistossa on
erinomaisen hyvä. Sen muodostaa savensekainen sora ja
hiekka. Maan tuoreus ou mjrös hyvä. Tätä nykyä ovat
lehtikuuset n. 30—35 jopa 40 m. korkuiset ja majesteetillisen
näköiset. Runko on suurimmaksi osaksi puhdistautunut
oksista, suora ja täyteliäs. Löytyypä puita, joiden läpimitta
riunan korkeudella on yli 70 cm. Latva on verrattain harva
ja sen huippu ou usein kääntynyt sivullepäin. Käsityksen
puiden mainiosta kasvusta voi saada seuraavista luvuista.
Syksyllä v. 1005 Evon metsäopiston oppilaat kuutioivat
muutamia keskikokoa olevia lehtikuusia ja vaihteli kuutio-määrä,
oksia ja juuria lukuunottamatta, 4.42—7,oi m3. V. 1897
ottivat edellämainitun opiston oppilaat koealan tässä puistossa
ja oli kuutiomäärä 951 m3, ha kohti. Lehtikuusen
nuoreu-nusta ei suuremmassa määrässä löydy täällä. Sitävastoin
tapaa jotenkin runsaasti erikäistä kuusta (Ericsson 1900,
s. s. 21(5—225. Hjelt 1888, s. s. 105—106 Blomqvist 1893,
s. s. 53—54, Köppen 1885, s. s. 252—258). Toiseksi on
huomattava, että Larix europaea pohjois Europassa taimiijällään
kasvaa paljoa hitaammin kuin Larix sibirica (Schotte 1906,
s. s. 18—19), mikä seikka tietysti voi olla suuresta
merkityksestä paikoin, missä maa osoittaa ruohottumisen
taipumuksia. Vielä Larix sibirica kuten ennen ou mainittu on
paljoa suoraruukoisempi kuin Larix europaea ja tämä seikka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
