Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
204
joka tässä ei olisi suotava, syystä ettei se (tammi) männyn
karummalla maaperällä voi muodostaa kelpaavaa metsikköä;
sanalla sanoen, määrätyissä oloissa vaihtuvat etevämmät ja
arvokkaammat puulajit vähemmän haluttuihin ja
vähempiarvoisiin. Toisen puulajin vaihtuminen toiseen kuitenkaan
ei aiua ole pitkäaikainen; niinpä esim. kuusikon
poishakat-tua ilmesty}’ haavikko, mutta haavikon alla nousee taas uusi
kuusikko ja suotuisissa oloissa voidaan 20—30 vuoden
kuluttua, poistamalla haapametsän, saada uusi kuusimetsä.
Samallainen ilmiö on nähtävissä mäntymetsän vaihtuessa
koivumetsään ja männikön ilmestymisessä koivikon alle.
Huomattava on kuitenkin että, jos männyn sijaan tulee kuusi
tahi haapa, näitten alle mänty ei nouse vaan voidaan
alkuperäinen laji tässä tapauksessa pitää lopullisesti
karkoitet-tuna ja vaihtuneena toiseen. Toisen lajin vaihtuminen
toiseen ei tapahdu kerrassaan vaan valmistuu vähitellen, uusi
alikasvu varttuu emäkasvoston suojassa vaikka se alussa
näyttäisikin sangen niukalta ja huomiota herättämättömältä.
Metsänhoidon täytyy ottaa tällaiset ilmiöt huomioon;
asianmukaisten hakkuitten ja sopivan hoidon kautta (perkausten
ja apuharvennusten) ou jokaiselle puulajille varattava se
asema jossa sille, määrätyissä oloissa, on edullisimmat
luonnon ja hoidon edellytykset.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
