Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•267
nojalle laadittu teksti ole mallikelpoinen. Todellisista
virheistä mainittakoon tässä seuraavat esimerkit:
1) Harhaan johtava on m. m. seuraava 1 siv. 19 oleva
lause: Jos taasen halkaisija d ajatellaan mitatuksi
määrätyllä osalla (l/n) puunpiluutta n . (sic!) l:o) tulee lauseesta
ehdottomasti siihen käsitykseen, että mittayksikkönä, jolla
halkaisija mitatessa käytetään 1 maa puun pituudesta, joka
kuitenkaan ei ole asianlaita, vaan on tarkoituksena, että
mainittu halkaisija mitataan välimatkan l/n II päästä
maanpinnasta luettuna. 2:o) tulee lauseesta ehdottomasti siihen
käsitykseen, että inittakorkeus, joka halkaisijaa mitatessa
tulee kysymykseen, on »l/n puun pituutta n», s. o. jos puu
on 25 m. pitkä, on inittakorkeus 25 25 m. = I m., jos puu
on 14 m. pitkä, on mitlakorkeus 14/14- m. = 1 m. j. n. e.,
joka ei kuitenkaan ole asianlaita.
2) Kappaleessa »Kuutioiminen Pressler’in
»tähtäyspiste»-metoodin avulla» mainitsee herra Ericksson puhuessaan
Pressler in tähtäysputkesta» m. m. seuraavaa (1 siv. 24—25):
Putken käyttäminen perustuu väitelmään: esineen näkyala
vähenee samassa suhteessa kuin näkökulma.*) vetämällä
torvi kaksi kertaa niin pitkäksi*), niin nähdään ainoastaan
puoli siitä alasta, mikä ennen näkyi. Väitelmää: »Esineen
näkyala vähenee samassa suhteessa kuin näkökulma», ei
matematiikassa ennen ole tunnettu, jonkatähden olisi ollut
herra Ericssonin velvollisuus sitä esittäessään, myös todistaa
.se, sillä sen kautta hän olisi tehnyt matematiikalle
arvaamattoman palveluksen. Jos jätämmekin huomioonottamatta
sen seikan, ettei tässä kohden ole edes kysymyksessä
mitään »näkyalaa», vaan ainoastaan sen janan pituus, jonka
pääpisteinä ovat 1 ja m, ei sekään paranna asiaa, sillä
kolmioissa eivät kulmat ole suhteellisia sivuihin. Jos niin olisi
asianlaita kävisi koko trigonometria tarpeettomaksi. Kun
•) Meidilu kursiveeraama.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
