Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
73
Melsanistuttaja O. Aronen. Metsätaloudenkin alalla on
vapaa kehitys paras, mutta se tarvitsee sentään rajoitusta
lainsäädännön kautta, sillä innostuneimmillakin metsäasian
ajajilla täiitvy olla turvaa lainsäädännöstä. Opetus hyvä
samoin käytännöllinen ohjaus; epäili sentään istutuksen ja
kvlvöneuvomisen hyötyä, koska nämä usein epäonnistuvat
ja siten saattavat enemmän vahingoittaa kuin hyödyttää.
Metsälain tulee olla rakennettuna jälleenkasvu- eikä
vähin-mittalain pohjalle.
Talollinen ftaatikainen. Ei kannattanut vähinmittalain
periaatetta. Luuli opetustoimintaa välttämättömäksi
metsätalouden edistämiskeinoksi. Tehokkaimmiksi luuli hän
sentään yhteistoimintaa ja pientilallisten metsäosuuskunlia,
joiden kautta metsänomistajani enemmistö voidaan saada
metsiään oikein käyttämään ja toivoi, että yhteistoiminnan
periaate jollain lavalla saataisiin uuteen metsälakiin
sovellutetuksi. Metsäosuuskuntien kautta saadaan puutavaroille
suuremmat hinnat ja siellä missä melsänarvo nousee, siellä sitä
opitaan paremmin käyttämään.
Metsänh. K. Tammelander (ruotsiksi). Iloitsi
alusta-jäin mielipiteistä ja vähinmittalain vastustamista tarkoltavista
lausunnoista. Puhuja ei nim. puolestaan myöskään ollut
vähinmittalain ystävä. Luuli jälleenkasvulainkin tehokkaaksi
ainoastaan siinä tapauksessa, että silii tuetaan tehokkaan
opetustyön kautta. Vapautta täytyy olla metsää käytettäessä,
mutta varminta on, että laki pakottaa meitä hankkimaan
metsää sellaisille paikoille, jossa sitä on hakattu.
Tahtoi käyttää tilaisuutta hyväkseen tuodakseen julki
ajatuksensa siitä, ettii pienelle puutavaralle asetetut vienti
tullit ovat kouraantuntuva vääryys niitä metsänomistajia
kohtaan. jotka vievät maasta hiomopuila ja propsia. Niiden
vaikutukset eivät tunnu niin suuresti Ivyminjokilaaksossa.
kuin Siikajoen, Kalajoen y. m. Pohjanmaan jokialueilla, jossa
maan omistaja saa lullin maksaa. Ihmetteli, että ääniä on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
