Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Metsäluottolaitos.
Metsänhoitoyhdistyksen Johtokunnan ohjelmaan on oteltu
harkitseminen metsänkiinteimistön luottolaitoksen
toimeen-saamisesta. Koska äsken olen käynyt Norjassa, missä tällaisia
lainoja jo kauemman aikaa on annettu, pyydän saada tässä
antaa muutamia tietoja.
Jo vuodesta 1866 otettiin metsäkin lukuun Norjan
hypo-leekkipankin arvioimisessa maatilojen arvoa ja 1888 asti on
pankki antanut lainoja metsämaata vastaan, mutta kun
lukuun otettiin ainoastaan alikasvu ja itse maan arvo, niin
johti tämä tapa siihen, että pinta ala muuttui lainan
suuruuden määrääjäksi Tästä oli taas seurauksena, että kun
lainanottajat saivat lainojansa tällä pohjalla, he pitivät metsän
aivan sivuseikkana ja menettelivät viimemainitun suhteen
mielensä mukaan.
Tätä epäkohtaa vastaan esiintyi vuonna 1893 nykyinen
pormestari Kristianiassa, silloinen Hypoleekkipankin
Tirehtööri Berner.
Hän oli sitä mieltä, että metsä oli arvosteltava samalla
lavalla kuin viljelty maakin, eli sen mukaan mitä se
vuosittain kasvaa ja siis metsän vuosilisäkasvu määräisi lainan
suuruuden. Mutta jos lisäkasvu määrää lainasumman,
seuraa tästä, että tulee valvoa, ett ei tämä vakuus vähene eli
toisin sanoen, ett’ei metsästä hakata enemmän kuin mitä
sen lisäkasvu sallii.
Tämä tuli pankin ehdottomasti vaatia, mutta sitävastoin
olisi yhdentekevä, hakkaako metsänomistaja tukkipuita eli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
