Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
144
vuoristopuilla, jota paitsi se jo runko-osiin verraten
pienemmän juurensa kautta on alttiimpi kuivumiselle kun
syntyperäiset vuoristo taimet. Mukautuneena pitempään
kasvukauteen uhkaa sen huonosti puutuneita kasvaimia aikaisten
syyshallojen puolelta tuho Alemmaksi luonnollista kasvu
paikkaansa siirrettyä vuoristotainta ei tosin uhkaa mitkään
vauriot ilmaston puolelta, mutta hidas kasvu tekee jo
itsessään sen vähemmän käytännölliseksi, jotapaitsi sen
menestyminen ruohonkasvuun taipuvilla aloilla on epävarmempi kuin
alempaa polveutuvien nopeakasvuisten tainten.
1’sein kuulee sanottavan, että keinollisen
melsänuudis-tuksen kautta ei saada yhtä hyviä metsiä kun luonnon
siemennystä käyttämällä ja tottahan on, että käytännössä
monasti näyttää kun asianlaita olisi niin Luulen kuitenkin että
tässä kirjoituksessa lyhyesti kosketellut tutkimukset ovat vie
neet meitä askella lähemmäksi sitä metsiemme biologian
tuntemusta, joka 011 tarpeellinen, jotta voisimme
metsiin-viljelyksen avulla aikaan saada ei ainoastaan yhtähvvää.
vaan. ehkä kuten niin monella muulla alalla, parempaakin,
kun mitä luonto sinänsä tuottaa. Iitelä- ja Keskieuroopassa
toimitettujen kokeiden tuloksia ei luonnollisesti sinänsä voi
sovelluttaa meidän oloihimme, mutta todennäköistä 011, että
meidän maassamme, jossa ilinastosuhteet huomattavasti
vaihtelevat, löytyy puuroluja. joiden eroavia ominaisuuksia
meidän on tulkittava ja metsän viljelyksessä huomioon oteltava.
Werner Cajanus.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
