Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
171
männyn. Mutta mikä tämä vahinko on siihen verraten, minkä
porot tekevät nuorelle taimistolle, metsän nuorennokselle!
Samoillessaan tuhansittain vuoden toisensa jälkeen yksillä
jäkälämailla, hävittävät ne vähitellen, varsinkin
keskinkertaisilla ja keskinkertaista huonommilla jäkälämailla jokaikisen
taimen ja vesan, joka versomaan on päässyt. Sanotaan, että
porot kuopimalla aukaisevat siemenille otollisia itämispaik=
koja. Onhan sentään ihmeellistä, että maille, joilta jäkälä
on niin tarkalleen kulittu, että ne ovat tummanharmaina
ainoastaan senttimeetrin tai puolen paksuisella maapeitteellä
varustettuina tahi kuten kansa sanoo, »tuhkaisina» ei
kuitenkaan nouse uutta kasvua. Jos poro kuopii metsään paljaan
pälven, jossa siemen pääsee itämään, niin tuleehan se toisella
kertaa ja kuopii saman taimen pois. Kun tietää, kuinka
jäkälämaat vuosi vuodelta yhä huononevat, ja että siitä
huolimatta porokarjan lukumäärä yhä vaan lisääntyy ’), kun
tietää, kuinka lyhyttä jäkälä on, niin käsittää, että syöttö
vuosittain tapahtuu yli koko metsän, sen kaikilla kangasmailla.
Yhä tarkemmaksi onkin senvuoksi jäkäläin hakeminen viime
vuosina käynyt. Jos porot ennen, vuoskymmentä, toista
sitten, hakivat ravintonsa ankeammilta paikoin, niin ne nyt
kohdistavat, varsinkin talvisin, pyyntinsä sellaisiin paikkoihin,
missä kaatoja, vesoja, tyviä v. m. s. on. Senpävuoksi
huomataankin taimien ja vesojen, jotka kaatojen ja puitten turvissa
ovat päässeet kohoamaan, nykyään vähitellen alkavan
kuo-leentua ja ruhjoutua. Me voimmekin juuri jäkälämaiden
hyvyyteen nähden, josta vahingon intensiivisyys riippuu, jakaa
poroalue kolmeen osastoon, oikeammin kahteen, jotka jonkun
verran toisistaan poikkeavat. Senaatin Lapinmaan taloudel-
’) Euontekiön kunnassa on siteu porokarja lieä&ntynyt v. 1880
—1890—1900:n 2,903—4,651 8,343 kappaleeseen. V. 1850 oli Inarin
k linnassa 7,000 | oroa, v. 1890 23,778, jonka jälkeen lukimiiiärü on
niin noussut, etta se v. 1900 teki 34,612 poroa. Muissakin kunnissa
on lisääntyminen ollut samalainen. Lapin komit, mietintö s. 408—SI.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
