Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
181
nuoremman mäntymetsikön pahin vihollinen, jonka
vaikutuksesta kaikki istutus on toivotonta tvöta, ellei istutuksia
aidata taatuilla piikkilanka-aidoilla. Norsk Landmansbladissa
S. Aattestad kirjoituksessaan Vnre Fjeldbeiters Udnvttelse
että porot ’) ovat pahoja metsänhävittäjiä keloten isompia
ja tallaten ja purien (ødelægger og spiser) pienempiä puita.
Senvuoksi luin kirjoittaakin, että koska porot tuottavat niin
vähän hyötyä ja niin paljon vahinkoa tekevät, niin olisi
pikemmin syytä määrätä palkkio peuran kaadosta kuin sitä
rauhoittaa kuten nykyään tehdään, ja olisi, ankarasti käyden
käsiksi voimassa oleviin hölliin rauhoitusmääräyksiin,
koetettava vähentää mahdollisimman paljon porokarjaa maan
eteläosassa.
Tärkeimpiä lausuntoja mitä maastamme on porojen
tekemistä vahingoista, on jo puheena ollut Metsänarvostelija
H. Branderin Muurolan hoitoalueesta antama lausunto, koska
se käsittää juuri niitä aloja, joilla jäkälämaat ovat huonot
ja porojen vahinko siis tuntuvin. Aikaisempia lausuntoja
on meillä yli metsänhoitaja E. Forsströmin kirjoitus:
Ren-skötseln inom sydligaste delen af renområdet, ja metsänhoitaja
G. A. Stigellin (yhdessä silloisen Metsäkonduktööri T. Aug.
Heikelin kanssa tekemien tuloksien perusteella laadittu)
kirjoitus: Några iakttagelser till belysande af renskötselns
inverkan på skogshushållningen inom delar af Ijo och
Kuusamo revier.8) Nämä kirjoitukset ovat syntyneet
pääasiassa ilmaisemaan naavapuiden kaadon aiheuttamaa
metsän-haaskausta. mutta niissä käsitellään myöskin
nuorennos-kysymvstä. Näitten lausuntojen kirjoittajat ovat nim.
oleskelleet seuduissa. Iissä, Pudasjärvellä, Kuusamossa, jossa
jäkälämaat jo 1890:luvulla olivat aivan kuluneita, niin että
niillä jäkälä oli tuskin ’/st tuuman vahvuista. Siitä oli ollut
*) A. tekee eron kesyn porun ja peuran välillä, jota eroa emme
tässll pidä tarpeellisena ottaa huomioon.
*) S. M. J. niteet VII; ja VIII
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
