Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Lauttausoloista Norjassa ja Ruotsissa.
Kirj. K. Snellman.
Yli-iiisinööri.
Norjassa on lauttausta n. s. lautattavissa vesistöissä
vanhastaan pidetty jokaiselle vapaana, olematta vesistön
omistaja oikeutettu siitä vaatimaan mitään korvausta. Lauttausta
onkin vanhastaan toimitettu takkikauppiaitten yhteiseen
lukuun. Nyttemmin on lauttaus järjestetty heinäkuun I
päivänä 1887 annetulla lailla vesistöjen käyttämisestä. Tämän
lain 53 ja 59 §:n mukaan ovat ne, jotka puutavaraa
lauttaavat, oikeutetut perustamaan lauttausylidistyksen lauttauksen
yhteistä toimittamista varten, ja yhdistyksellä on valta
päättää säännöistä ja maksuista, jotka eivät kaipaa hallitusvallan
enempää vahvistusta, ellei yksityinen lauttaaja tai
kilila-kunnanhallilus valita päätöksestä. Riidan, joka koskee
erikokoisesta ja erilaatuisesta puutavarasta suoritettavia maksuja,
ratkaisevat uskotut miehet katsastuksen nojalla. Ylipäätään
toimitetaan lauttausta Norjassa, siitä lähtien kun melsätuotteita
siellä on lautattu, joko yhteisesti kaikkien lauttaajain lukuun,
n. s Faellesflöding, tai myös jokaisen lautlaajan lukuun erittäin.
Kaikki lauttauksen helpottamista tarkoittavat lailelmat
toimittaa lauttaajain yhteiseen lukuun heidän valitsemansa johto
kunta. Yhtiöitä, joilla olisi yksinoikeus lauttauksen
harjoittamiseen, ei Norjassa ole ensinkään ollut. Muutoin ovat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
