Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
240
mana eitä tukin, joka likempänä vesistön suuta tulee laut
taus väylään, sen nojalla että kustannus tukkikilometriltä
vähenee mitä suurempi lautattu määrä 011, joutuu suorittamaan
verrattain huokeamman maksun kilometriltä kuin tukki, joka
on lautattu pilkin vesistön koko pituutta, Perustelmain
nojalla, joiden toistaminen tässä kävisi liian laajaksi, ehdottaa
Domeenihallitus, että prosentittain toimeenpantua
kustannusten osallisuuden huojentamista alemmassa lauitauspiirissä
olisi sovellettava ylempänä sijaitsevista piireistä tulevaan
lauttaustavaraan.
Ylipäätään on Ruotsissa, erittäinkin Norrlannissa, käyty
kiihkeätä riitaa lauttauskustannusten jakamisesta eri
puutavaralajien kesken. Eritoten oval 11. s. kuutiolauttauksen
kannattajat sangen toimeliaita ja ovatkin viime aikoina saat
taneet tämän laskuperusteen käytäntöön useissa
lautlausväy-lissii. Tarkempi selonteko Ruotsin huomattavimpain
lattaus-väyläin laullausoloista tarjonnee sentähden mielenkiintoa lässii
käsiteltävänä olevan asian selvittelyssä.
Värmlannin lauttausyhdistysten ohjesäännöt oval kaikki
verrattain myöhäisellä ajalla, kenties siitä riippuen, että
suuret sahanomistajat ovat tahtoneet niitä viivyttää. Yhtäkaikki
on lauttaus suuremmissa vesistöissä, niinkuin esim.
Klar-joessa, jo kauan ollut yleinen, toisin sanoin, vallalupaan
perustuva. Bloms/royin la uttausyh distyhsen ohjesääntö
Blomyön järven ja Lelångenin välistä lauttausta varten 011
vuodella 1905 ja määrää lauttausyksikön tusinaksi tukkeja,
vastaten 4 m8 kiinteätä mittaa paperipuita tai 230 juoksevaa
metriä propsia. Viimeksi mainittuun luokkaan luetaan
puutavara, joka ei ole fi,5 m pitempää eikä latvasta 13 sm
vahvempaa. 10 metriä pitemmästä puutavarasta maksetaan 50
°/o:n korotus.
Samallainen on Sillbodan joen ohjesääntö, joka on
vahvistettu vuonna 190(5.
Rottnajohi, joka laskee Fryken järveen, kulkee 2 ’/«
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
