Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
264
taa hiekkamaaperästä ainoastaan O,oi -0,2* 0 o kaliumoksiidia
ja O, 007—O,07 °/o fosforipentoksiidia.
Hietikkojen umpeenkasvaminen ja niitten fysikaaliset
ominaisuudet eri nurmettumis-aikoina.
Hietikot joko pysyvät liikkuvina tahi peittyvät kasveilla
jolloin ne herkeävät siirtymästä paikasta toiseen. Kuinka
kulloinkin käy .riippuu meidän ilmanalassamme ihmisestä.
Jos hietikoita käytetään laitumena suurille karjalaumoille,
jotka repivät irti jokaisen ilmestyvän ruohon ja kavioillansa
alituisesti hämmentävät hietikon pintaa, niin kasvipeite niissä
surkastuu ja ne jäävät juoksuhietikoiksi.
Jos hietikkoa ei käytetä laitumena, niin peittyy sen
pinta jo ensimmäisenä sade-kuukautena harvalla ruoho- ja
pensaskasvullisuudella (hietikkojen luonnollisen umpeen
kasvamisen ensimmäinen ajanjakso). Ensimmäiset harvat
ruohot eivät vielä muodosta nurmea, kuitenkin pidättävät ne
jonkun verran hiekkamurusten liikkumisia ja helpoittavat
siten kymmenkunnan muun kasvilajin ilmestymistä, jotka jo
muodostavat kalkonaisen nurmen hietikoille (luonnollisen
umpeen kasvamisen toinen ajanjakso). Vihdoin tällaisille jo
nurmettuneille aloille voi ilmaantua puu- ja
pensaskasvulli-suutta, esim. pajukolta, vieläpä havu- ja lehtimetsääkin
(mäntyä, koivua, haapaa, leppää y. m.) satakunnan uuden
ruoholajin ohessa (hietikkojen luonnollisen umpeen kasvamisen
kolmas ajanjakso).
Tämä on hietikkojen umpeen kasvamisen yleinen kulkku.
Seuraavassa teemme siitä yksityiskohtaisemmin selkoa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
