Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
266
Tuulen vaikutiiksesla muodostun hietikoilla, joila on
käytetty laitumina n. s. kutshugureja. Tahdon lausua
muutaman sanan näistä ilmiöistä.
Tuuli kuletlaa helpommin hietikon keveämpiä
hiukkasia ja tästä syystä jää juoksuhielikko jokaisen kovemman
tuulen jälkeen yhä vaaleammaksi, karkeajyviiisemmäksi ja
hedelmättömämrnäksi.
»Kutshuguréiksi» sanotaan keonmuotoisia kumpuja,
jotka ilmaantuvat juoksuhietikoille. Tuulen ajaessa pysähtyy
hiekkajvväsiä jokaisen esteen, aitojen, puitten, pensaitten
y. m. luo. Sellaisena esteenä on usein edellämainittu
papu-pensas (Gytisns biflorus L Herit). Jos kymmenkunta sellaista
pensasta sattuu olemaan likekkäin niin keräytyy niihin
pysähtyvä hiekka kummuksi pensaiden viereen ja taakse
peittäen näitten rungot puoleksi tai enemmänkin. Mutta
papu-pensaat eivät tästä kuole, päinvastoin muodostavat ne
seuraavana keväänä uusia arzhinan (0,71 m) pituisia kasvaimia
ja seuraavana kesänä tuulet taas keräävät hiekkaa pensaikon
ympärille. Tällä tavoin syntyy muutamassa vuodessa
keon-muotoinen kukkula eli kutshuguri. Samaan aikaan
puhaltavat tuulet ja nostavat yhä enemmän hiekkamurusia
kutshu-gurien välillä olevilta paikoilta ja syvennyksistä. Täten
kasvavat kutshugurit kahdesta syystä: 1) hiekan kerääntymisestä
kutshugurien huipuille ja 2) hiekkamurusten siirtymisestä
kutshugurien välisiltä aloilta. Kutshugurit saavuttavat
sellaisilla paikoilla, jotka kauvau ovat olleet alituisena Iaitumena,
toisinaan 3—6 sazhenin (1 sazli. — 2,13 m) korkeuden, vieläpä
suuremmankin. Aivan tavallisia ovat miltei kaikkialla 3
sazhenin korkuiset kutshugurit.
Paitsi papupensasta voivat muutkin pensaslajit edistää
14,1 KK) desjatiinann (1 denj. = 1,0926 liotit.). Kun talonpojat Pienen
Kaliovkan kvlitssft saivat ouiaa maata oli siinit -li» desj. hietikoita, vaan
vuoteen 1894 muodostui niitä yli 300 desj. Britanin kytän 41 desjatii
lian hietikko-osuus laajeui vuoteen 1*9-1 300:taau desj:attn,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
