Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
270
paari ja vähemmässä määrässä. Kuitenkin imeytyy
sade-kosteus mainiosti ja nopeasti hiekkaan, vaan haihtuu
heikosti, johon on syynä nopeasti kuivuva pintakerros, joka
samalla peitteenä suojelee alempia kosteita kerroksia. Tästä
syystä löytyy paljailla hietikoilla. 2 vershokin syvyydessä ja
syvemmällä, -M painoprosenttia kosteutta, joka on enemmän
kuin 19—21 o/0 hiekkamaan täydellisestä vesipitoisuudesta.
Mekaaniseen kokoonpanoonsa nähden ovat hietikot
karkea-jyväisemmät ja kemiallisessa suhteessa ra v i n t o - köyh emm ä t
kuin muu maaperä. Tästä syystä on juoksuhietikko
tuottamatonta, vieläpä sangen vahingollistakin.
III.
Hietikkomaan umpeen-kasvamisen toinen ajanjakso.
Niinpiankuin elukkain laitumella käynti juoksuliietikoilla
lakkautetaan tai vaikkapa laitumella kulkevien elukoiden
lukukin vaan vähennetään, alkavat hietikot peittyä, niille
ilmestyy uusia ja yhä uusia kasvilajeja niin tiheään, että nurmi
tulee yhtenäiseksi. Kasvit vahvistavat hietikon pintaa ja
hietikkoa sanotaan tässä muodossaan kestäväksi.
Hietikkomaitten kasvikunnassa pistää ensiksi ja
enemmin silmään sen harmaa väri tai oikeammin sanottuna sen
yleensä harmaa pohja.
Jos katsahtaa jokirantaluhtia ja heti vilkaisee
hietikko-nurmeen, esiintyy eroitus yhä räikeämmin: luhdalla on
vihreä, sateen jälkeen heleänvihreä väli, kestävällä
hietikko-nurmella taas vaaleanharmaa, sateen jälkeen tummanharmaa
väri. Harmaan vivahduksen pohjalle antavat varsinaiset
hietikkokasvit. Näiden varret ja lehdet ovat suurimmaksi
osaksi tiheitten, haivenien peittämät ja nämät antavat
kasveille, ja niinmuodoin myös koko maisemalle, yleensä har-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
