Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
280
Nämät tuulet pääasiallisesti vähentävätkin vuodentuloa
aromailla, varsinkin kaikkien pello-, puutarha- ja
niittykasvien satoa.
Talvisaikaan ovat metsät usein turva- ja levähdyspaikkoja
ihmisille ja eläimille, jotka ovat tieltä poikenneet kovan
pyryn ja tuiskun aikana Tiheässä metsässä ei myrskystä
paljoa tiedä kuulee ainoastaan tuulen suhinan ja näkee
kuinka tuuli heiluttelee puiden oksia. Näitten rivien
kirjoittajakin on kaksi kertaa saanut kiittää mäntymetsikköä
pelastumisestaan.
Metsämaa/i ja metsäilman suhde lämpöön. Metsässä
lämpenee maa vähemmän kuin aukealla, syystä että
auringon säteillen suoranaista vaikutusta metsässä estävät puitten
rungot ja latvukset. Ebermayerin havaintojen mukaan on
metsämaan keskilämpö alempi kuin aukeilla paikoilla ja
vuotuisen lämpömäärän erotus nousee 1.9° C.
Kuumana kesäaikana on erotus aina 8.i° C.; syksyllä
se on sangen pieni, talvella on metsämaa sitävastoin jonkun
verran lämpöisempi kuin aukea maa. Viimeksi sanottu
ilmiö riippuu siitä, että metsämaa on peittynyt karikkeilla:
vanhoilla neulasilla, kävyillä, oksilla ja lehvillä. Kuta
tiheämpi tai kuta vanhempi metsä on, sitä paksumpi on sen
maapeite; mutta milä paksumpi peile on, sitä paremmin se
suojaa metsämaata routimasta. ’)
Uman lämpömäärä metsässä on niinikään alempi
viereisten aukeiden paikkojen ilman lämpömäärää. Vuoden
keskilämpö on nimittäin:
’) Kuullan Hyvyys metsämaalla riippuu sitäpaitsi lumipeitteen
paksuudesta, josta puhutaan lähemmin alempana.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
