Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
290
määrän vaihtelu metsäseudussa on tasaisempi kuin aukealla,
niin alenisi kuitenkin keskimääräinen lämpö kesällä noin
3—i astetta tai enemmänkin ja silloin ei olisi tarpeeksi
lämpöä kaikille pelto-, ryytimaa- ja puutarhakasveille, joten
moniaita niistä täytyisi jättää viljelemättä. Yleensä olisivat
ilmastosuhteel Harjkovin läänissä tässä tapauksessa
samallai-set kuin Poljesjessa.
Ei ole siis hyödyllistä, että maa on aivan metsätön,
yhtävähän kuin on hyödyllistä, että siinä kasvaa liiaksi
metsää. Metsätön maa muuttuu aikojen kuluessa erämaaksi,
liika metsäinen taas asumattomaksi ryteiköksi.
Näitten äärimmäisten rajain välillä täytyy löytyä
keskiväli, — löytyä kaikkein edullisin metsämaa maapallon
jokaiselle leveys- ja pituusasteelle. Syynä siihen että vielä ei
ole määritelty kaikkein edullisinta metsäprosenttia jokaiselle
läänille, jokaiselle kihlakunnalle Venäjällä on meteorologisten
ja maataloudellisten asemien harvalukuisuus. Varmuudella
voimme kuitenkin sanoa, että tiedemiehemme paraikaa
työskentelevät tämän kysymyksen ratkaisemiseksi sellaisilla
edellytyksillä, että tällaiset prosentit tulevat lähimmässä
tulevaisuudessa määrätyiksi.
Metsien taloudellinen merkitys. Metsien tuottaman
hyödyn suuruus riippuu sangen monesta asianhaarasta, mutta
pääasiallisesti metsiintuotteitten menekistä paikkakunnalla.
Mitä suurempi menekki on sitä korkeammat ovat
rakennus-ja tarvepuitten hinnat, ja mitä korkeammat puutavarain
hinnat ovat, sitä suurempi on myös tulo desjatinalta.
Valtio on kaikkein suurin metsänomistaja Venäjällä,
sillä kruunun metsiä on maassamme noin 201 miljoonaa
desjatinaa (lukuunottamatta metsiä Siperiassa ja
keski-Aasiassa), ja niitä on joka läänissä. Riippuen pääasiallisesti
menekistä ja metsäntuotteitten hinnoista, vaihtelevat kruunun
tulot desjatinalta metsämaata sangen paljon eri lääneissä.
Voidaksemme päättää kuinka paljon tuloja nykyään
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
