Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
300
3) Vuotuiset juoksevat menot metsän hoidosta,
varti-joimisesta, kunnallis- ja kruunun veroista sekä yleiset menot
(konttori , hallinto- ja sellaiset kustannukset) eivät nouse yli
3 ruplan vuodessa l:ltä desjatinalta. ’)
4) Laskemme yhteen seuraavat kolme lukua:
prosentti metsän viljelyspääomalle . . — 75 k.
» metsäpääomalle.....6 r. 67 k.
juoksevat menot 1 desjatinalle metsää . 3 r. — k.
Niin saadaan 10 r. 42 k.
Vähentämällä nämä 10 r. 42 k. tuloista yhdeltä
desjatinalta metsää, siis 18 ruplasta 90 kopeekasta, saamme 8 r.
58 kop. puhdasta tuloa l:ltä desjatinalta mäntymetsää
juoksu-hietikolla.
Vaan tämä tulo on todennäköisesti korkeampi.
Puutavarain hinnat eivät ainoastaan ole korkeammat määräänsä
ja laatuunsa nähden, vaan kohoavat vielä ajan kuluessa.
Halkojen ja rakennusaineitten hinnat kasvavat huomattavasti,
sitä myöten kuin asukaslukukin lisääntyy, ja 42 vuodessa
ne jo tuntuvasti kohoavat, — kohoavatpa siihen määrään,
että että ne tuottavat metsänomistajalle vielä lisäkoron
metsään sidotulle pääomalle.
Esittäkäämme nyt viljelyksen tulokset eri tiluksilta
Harjkovin maatalousopistoon kuuluvalla tilalla. Voitto tahi
tappio:
l:ltä desjatinalta mustanmullan peltoa = -f 7 r. 74 1 a k.
l:ltä » hietikkomaa-peltoa = — 3 »33
l:ltä » mäntymetsää hietikolla = -+- 8 » 58 »
Tästä esityksestä nähdään, että juoksuhietikolla
kasvatettu mäntymetsä antaa yhtähvvän tulon, kuin parhaalla
savensekaisella mustanmullan maalla harjoitettu peltoviljelys.
’) Katso taulua sivulla ’292.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
