Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Hini’in mielestä on puhdistustyö toimitettava vasta sen
jälkeen kuin varsinainen puhdistushakkuu on tapahtunut
Wichmann taas pitää suotavana, että puhdistustyö
toimitetaan heti varsinaisen hakkuun jälkeen, siinä tapauksessa, että
nuo-rennos sitä vaatii.
IV. Onko havupuun viljelys Lapin metsissä mahdollinen ja
suotava?■ Alusti J. Montell seuraavaan tapaan:
Yhä enemmän ja enemmän on se mielipide saanut valtaa,
että metsän luonnollinen uudistus Lapissa ei ole tarpeeksi.
Mitä tulee siihen ovatko metsänviljelykset Lapissa suotavia,
ovat mielipiteet vaihtelevia, mutta luultavaa on, että oman
mukavuuden harrastaminen on aiheuttanut useimmat vastaväitteet.
Pohjoisella metsärajalla on suuria, mäntyä ja koivua kasvavia alueita,
joissa nuorennosta ei ollenkaan ole, osaksi heikon
siemenmuo-dostuksen takia. Metsäisimmissä osissa on myöskin aloja, missä
maata peittävä sammalkerroksen paksuus estää siemenet itämästä.
Paljaita paloaloja löytyy myöskin. Lopuksi on seutuja, missä
kuuset yksin uudistuvat, mutta ei männyt. Kaikilla näillä paikoin
olisi metsän, varsinkin mäntypuiden viljeleminen suotava, mutta
myös kuusen ja vähemmässä määrässä ulkomaisten puulajienkin.
Mitä tulee metsänviljelyksen mahdollisuuteen, niin on vaikea
siitä mitään varmaa sanoa, sillä kokemuksemme tällä alalla on
sangen pieni. Ruotsissa ja Norjassa samalla leveysasteella tehtyjen
kokeiden onnistuminen lienee kumminkin edistymisen takeena
meille.
Kun ei ole mitään tuloksia vanhemmista metsänviljelyksistä
Lapissa, tekee alustaja selkoa muutamista tekemistään
metsänviljelys-kokeista, varsinkin Enontekiäisissä vuosina 1904 06. Kesällä
v. 1904 perustettiin taimitarha, osaksi perunamaalle, osaksi niitolle,
jotka, kuten myöhemmin huomattiin, olivat savensekaista ja liika
kosteata maata. Siihen kylvettiin kuusta, pihtakuusta, mäntyä,
sembro-mäntyä, vuorimäntyä ja eurooppalaista lehtikuusta. Itäminen
tapahtui säännöllisesti ja taimet kestivät verrattain hyvin seuraavan
talven ankaria pakkasia, ainoastaan osa vuorimännyistä ja
eurooppalaiset lehtikuuset kuolivat. Kesällä 1905 itivät sembramännyt.
Talvella 1905—1906 tulivat taimet hyvin toimeen, mutta keväällä
1906 alkoivat etenkin kuusentaimet kitua. Kesällä 1906
muutettiin taimitarha hiekkamaalle. Täällä eivät taimet menestyneet, maa
oli liian laihaa ja kesällä liian kuivaa ja kuumaa. Kylväkokeita
tehtiin myös suoraan metsään, mutta nämät eivät onnistuneet.
V. 1905 istutettiin männyntaimia eri paikkoihin Enontekiäisiin,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
