Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
331
puusta, täytyy leimaustyöhön välttämättömästi käyttää apulaista.
Tämä ei kuitenkaan kykene kunnollisesti leimausta toimittamaan,
eikä metsänhoitaja saa käsitystä puiden volyymista. Jos
käytettäisiin latvamittaa ja kahta kirvestä, korvaisi säästynyt aika sen, mitä
töiden puuttuvan silmälläpidon kautta menetetään.
Jos välttämättömästi tahdotaan käyttää rintamittaa, niin
mitattakoon kuten Ruotsissa joka viides puu ]atvamitalia. Tätä
tapaa ei alustaja kuitenkaan puoltanut syystä että Lapin harvoissa
metsissä on helppo käyttää latvakaulainta ja siitä syystä että
Lapin metsät ovat hyvin vaihtelevia. Viimeisenä syynä latvamitan
käyttämiseen mainitsi alustaja, että sitä ostajat yksimielisesti haluavat.
Hultin mainitsi, että jos latvamittaa käytetään, niin suuri
osa rinnankorkeudelta hyvinkin paksuista puista jää leimaamatta.
Piti muuten latvamitan edullisena, eikä luullut sen hidastuttavan
työtä.
Wichmann puolsi latvamitan käyttämistä ja ehdotti, että
ostajalle annettaisiin oikeus määrätä minimimitta. Ehdotti vielä, että
hakkausehdotuksista poistettaisiin nimitykset, terveet ja vikanaiset,
ja merkittäisiin ain. latvamitta ja pölkyn pituus.
Montcll puolsi rintamittaa, koska siten voi paremmin pitää
mittauksen tarkkuutta silmällä.
Keskustelussa tultiin siihen päätökseen, että latvamitta, esim.
6 m korkeudetta, olisi otettava käytäntöön.
VII. Apulaismetsänhoitaja T. Lund esitti keskusteltavaksi
niistä vaikeuksista, jotka kohtaavat metsänhoitajaa hänen
koittaes-saan saada metsänhaaskaajaa lailliseen edesvastaukseen. Moitti
kihlakunnan oikeutta leväperäisyydestä ja yleistä syyttäjää
taitamattomuudesta tällaisten asioiden käsittelyssä.
Esityksen johdosta ei kokous katsonut voivansa ryhtyä
minkäänlaisiin toimenpiteisiin.
VIII. Kysymyksen, metsästys ja lintujen pyytäminen ansalla
kruununmetsissä, pohjusti v. t. metsänhoitaja L. Björkman selittäen,
miten ansalla pyydystäjät hävittävät suuren osån niistä
männyntaimista, jotka poroilta säästyvät.
Kokous hyväksyi H:ra YVichman’in ehdotuksen, että tarpeen
vaatiessa sopisi pyytää määrärahaa apulais metsänvartijoiden
palkkaamiseen sekä että löydetyt ansat ovat särettävät.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
