Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
4
diltiin1). Mutta tämä järjestys ei ollut pitkäaikainen. Kun
kymmenen vuoden kuluttua ensimmäisiin revisioneihin
ryhdyttiin, huomattiin tarpeelliseksi laatia uudet
hoitosuunnitelmat taaskin koko kiertoajaksi. Tällöin määrättiin hakkaus
suunnitelmiin merkittäviksi myöskin hakkausalat, joten siis
tavallaan siirryttiin n. k. kombineeraltuun. massaan ja alaan
perustuvaan jakotapaan.
Pian huomattiin tuo yksityiskohtainen koko kiertoaikaa
käsittävä hakkaussuunnitelma tarkoitustaan vastaamattomaksi,
ja määrättiin hakkauslaskut tehtäviksi ainoastaan seuraavaksi
10 vuoden revisionikaudeksi. Eikä viipynyt pitkää aikaa,
ennenkuin koko jakotapa hyljättiin. V. 1849 ilmestyi
nimittäin uusi ohjesääntö, joka luopuen määrätystä jakotavasta
sääsi, että metsänarvostelijan tuli tarkasti tutustumalla
jaettavan metsäseudun paikallisiin oloihin, metsikköjen tilaan,
lisäkasvuun, metsänhoidollisesti tarpeellisiin toimenpiteisiin j.
n. e. sekä käyttämällä näin saatuja perusteita ynnä muita
mahdollisia apukeinoja, joita »tiede ja kokemus» tarjoavat,
määrätä vuotuinen hakkausmäärä lähinnä seuraavalle 10
vuodelle oman parhaan taitonsa ja tuntonsa mukaisesti, kuiten
kin siten, että Luo arvioitu hakkausmäärä luli käsittämään
lähimiten normaalisen alan metsämaata.
Täten oli siis siirrytty täydelliseen vapauteen jakotavan
valitsemisessa. Mutta aika ei vielä silloin liene ollut
kypsynyt tuota vapautta oikein käyttämään, koskapa ikäviä
erehdyksiä ei voitu välttää. Pinta-alaan perustuva kontrolli tosin
011 olemassa, mutta tälle ei voitu varsinkaan luonnonsienien
-nvs- ja hursintametsissä suurta merkitystä antaa. Kun
sitäpaitsi kunnat yleensä olivat taipuvaisia valittamaan
määrättyjen hakkauserien pienuutta, oltiin pakoilettuja auktoriteetin
ylläpitämiseksi hakemaan hakkausmäärä n tueksi kouraani un-
’) Fr. Krutina: Die Geineinde-Forsverwaltung im
Gross-herzogthum Baden. Karlsruhe 1874.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
