- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / XXV bandet. Häfte 1-4/XXV nide. Vihko 1-4 /
55

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

55

pintakerroksesta vaan paljoa syvemmältä; kaikissa
tapauksissa voivat ne ravita itsensä, jos maassa löytyy kosteutta
kahta vershokia syvemmällä.

2. Toisesta vershokista arshinan syvyyteen asti on
kosteus muhevassa ja ruohonkasvusta vapaassa hiekkamaassa
melkoisesti suurempi, nimittäin keskimäärin 4,*o % (katso
hnen osa sivu 13), ja voi se siitä syystä ravita kasvien
juuria. Samaan aikaan on kosteus nurmettuneessa maassa 2:sta
I6:teen vershokiin asti keskimäärin kaikkiaan 1.25 0 o; ja
tiedetään (Heinrichin ja Leibenbergin havainnoista) että
kasvit alkavat surkastua hietikkomaalla kun tämän
kosteuspitoisuus alenee l.so °/o:iin.

3. Jos havaittu kosteusmäärä muutetaan puntiksi, niin
likimääräisen laskun mukaan, sama hietikkomaa sisältää vettä
arshinan paksuisessa maakerroksessa (lukuunottamatta kahta
vershokia pinnalta):

nurmettunut kuokittu
l:llä neliösazhenilla . . 3.3 puntaa 12.9 puutaa
1 :llä desjatinalla . . . 7,980 » 30,940

4. Tällä tavoin osoittautuu eroitus kosteusmäärässä
nurmettuneessa ja kuokitussa hietikkomaassa (varsinkin
pitkällisen poudan jälkeen) erinomaisen räikeästi ja selvästi.
Mainitussa tapauksessa oli eroitus tasan 9.6 puutaa eli 12.8
vedroa (1 vedro = 12.3 litraa), kullakin neliösazhenilla, s. o.
22,960 puutaa eli 30,600 vedroa desjatinalla.

5. Kun otetaan näytteitä arshinan syvyydeltä, niin
tulee nurmettuneelle alalle kaivetusta kuopasta juokseva hiekka,
joka ei ensinkään pysy koossa ja on hypistellessä kuiva; sitä
vastoin on hiekka samassa maassa, mutta kuokitussa, kuivaa
ainoastaan I ’/a vershokia pinnalta, vaan syvemmältä on se
niin kostea hypistellessä, että se kourassa puristettuna
muodostuu palloksi.

Sen tähden ovat istukkaat kosteuden runsauden takia
puhtaassa, muhevassa maassa myöskin poudan aikana ler-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:41:54 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/25/0063.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free