Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
57
hrneitten hienojen osien ja lomuhitnsten kantta. Pudistettu
kyntäminen tahi kuokkiminen tekee maan pintakerroksen
taasen muhevaksi ja siis mahdottomaksi johdattamaan
kapillari-kosteutta.
3:ksi vihdoin, voi suotuisissa oloissa löytyä vielä yksi
syy, jonka tähden muheva maa säilyttää enemmän kosteutta
kuin pinnaltaan tiivis. Se on muhevan maan ominaisuus
imeä sisäänsä vesihöyryjä ilmakehästä ja muuttaa niitä
vesipisaroiksi vähän alempana maanpintaa. Minä en tässä
tarkoita maan niin sanottua hygroskopisk kosteutta, koska
puhdas hiekka ei ole, kuten muut maalajit, ensinkään
hvgrös-kopinen. jota Schublerin, Trommerin, Knopin y. m. tarkat
kokeet ovat todistaneet, vaan minä esitän sellaista
vesihöyryjen tiivistämistä (vedeksi muuttamista eli kondenseeraamisla),
joka voi syntyä eri syvyydellä olevissa maakerroksissa
lämpömäärän suuren eroavaisuuden kautta ilmassa ja maassa. Ilma
tunkeutuu maahan sekä difusin (läpitihuamisen) että maan
sisässä alituisesti tapahtuvien erilaisten kemiallisien kasvi- ja
eläinprocessien vaikutuksesta. Tietysti voi ilma sitä
helpommin tunkeutua maahan, kuta isompi maanpinnan
läpiiise-väisyy.s on, s. o. kuta enemmän siinä on isoja reikiä (ei
hiushuokosia). Kuumina kesäpäivinä on ilmassa aina joku
määrä höyryntapaista kosteutta.1 varsinkin lähellä
maanpintaa. Imeylyessään maahan ja tunkeutuessaan
muuttumattomana sen muhevaan, kuivaan ja auringon paahtainaaan
pintakerrokseen, kohtaa ilma 1 1 2—2 vershokin syvyydellä jo
viileämpiä kerroksia ja jäähtyy niissä. Läheisimmät viileät
kerrokset (t 1 *—2 vershokin syvyydellä) jäähdyttävät niihin
tulevan ilman kasteeksi, ja vielä viileämmissä alemmissa
kerroksissa (alempana I 1 *—2 versh.) muuttaa sama ilma jo
’) Niinpä oli esim. Harjkovin seudutta v. 1899 heinäkuun
alkupuoliskolla ilman keskimääräinen kosteus kello fi aamulla
69 °/o.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
