Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
117
vuodelle laskettiin piirrettiin täten saatujen tulosten
perusteella käyrät molemmille lisäkasvuille, (Pl. II.) jotka osoittava!,
eitä edellinen 011 korkeimmillaan n. 55 vuoden vaiheilla,
jälkimäinen taas 65—75 vuoden paikkeilla, puoleutumiskohta sattuu
vuosien 60—65 välille, joten siis n. k. metsänhoidollisesti
edullisin kiertoaika olisi n. 60—65 vuotta. Kuten juoksevan
lisäkasvun käyrästä näkyy, niin laskee se kulmineeraltuaan
sangen nopeasti ja lienee tähän osaksi syynä
viiljennyshak-kanslen kautta poistettu suurempi puumäärä. Mitä käyräin
metsikköjen myöhemmillä ijillä osoittamiin lisäkasvumääriin
tulee, eivät ne vastaa lisäkasvunkulkua, koska jälellä oleva
massa on laskuissa yksinomaan määräävänä, mikä käy sei
ville siitäkin, että käyrä osoittaa negatiivisia arvoja jo
vuosilta 75—80 lähtien. Varsinaisen lisäkasvun selville
saamiseksi olisi tietysti tunnettava, varsinkin myöhemmillä ijillä,
hakkausten kautta poistetut massat.
Pituuslisäkasvu-käyräin puoleutumiskohta on n. 55—60
vuoden paikkeilla. Korkeimmillaan on juokseva pituuslisä
kasvu (Pl. III.) n. 45 vuoden vaiheilla ollen tällöin n. 70 cm, vv
85-55 on se yli 30 cm, 85 vuoden paikkeilla enää vaan
10 cm laskien 3 cm metsän ollessa noin 140 vuotta.
Keskimääräinen pituuslisäkasvu on korkeimmillaan vv.
55—65 välillä, josta lähtien se laskee hyvin tasaisesti.
Koska edellisen taulun laatimiseen oli mitattu tarkoin
koko joukko puita, tuntui houkuttelevalta löytyvän aineiston
perusteella tehdä pienempi yritys niassataulun
kokoonsaami-seksi. Yritystä ei olisi kannattanut tehdä, siksi pieni on
aineisto, ellei seuraavaa graafista menettelyä käytettäisi, minkä
avulla näkyy käyvän mahdolliseksi joltistenkin massataulujen
teko verrattain pienillä puumäärillä.
Taulu on laadittu tasatuille pituusluokille siten, että
kullekin sellaiselle piirrettiin lyhyitä käyräin pätkiä (Pl. IV.)
joitten ahskissoista luettiin läpimitat ja ordinaatoista massat, jotka
sellaisinaan näkyvät seuraavasta taulusta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
