Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
141
Käpyjä un ainoastaan isompien puiden laivauksissa
Vappulan hoitolohossa, Kajajoen polun varrella on
toinen puhdas tasaikäinen pichtakunsimetsikko. Se on
perustettu riveihin istuttamalla 1,5 m. välimatkoilla kaskeen, josta
ensin on otettu kaksi ruista. Metsikkö on nykyään 24 v.
vanha. Paikkaa rajoittaa etelässä rehevää, karkeaa kuusta
ja koivua kasvava korpi sekä pohjoisessa tuore koivunsekai
nen kuusikangas. Pichtametsikkö on siis jotenkin
varjoisassa paikassa. Tuoreessa kankaassa on ruokamultaa 3 cm
murtohiekkapohjalla ja kasvipeitteenä Hypnum proliferuin,
vähän Polvtrichumia, joitakin Oxaliksia, sekä Pyrola
seoun-daa. Frajraria vescaa ja Mnium sammalia.
Suorarunkoiselle puulle antavat maahan saakka
ulotlrivat hennot oksat kartiomaisen ulkomuodon. Neulaset ovat
reheviä ja terveitä. Puiden keskimääräinen pituus on 6—7
melriä ja paksuin metsikössä oleva puu on 9,5 cm
rinnankorkeudelta. Puhdistushakkauksia on silloin tällöin
toimi-lettu lehtipuiden vesoja poistamalla. Kuitenkin on joitakin
kuusia (Picea exelsa) jäänyt poistamatta, joihin voidaan
pichta-kuusen kasvua verrata. Oksakehien väleistä nähdään, että
pituuskasvu on. niinhvvin pichtalla kuin kuusellakin, ollut
säännöllinen ja ovat molemmat puut tasavoimaisesti
kilpailleet pituudesla. Pichtakuusen leikkaleista kävi selville, että
puu oli paksuutta kasvanut 5 v. ajanjaksoissa pinnalla alkaen,
yhdellä puolen 1,5; 1,8; 1,8 cm ja toisella puolella 2,2; 2,o;
1.8 cm. Samalta suunnalla ja korkeudelta otetut vastaavat
mitat kuusella ovat 1,1; 1.7; 0.8 cm ja 1,8; 1,9; 1,2 cm.
Paksuuskasvussa on pichta siis päässyt tuntuvasti voitolle,
vaikkakin valosuhteet ovat molemmilla olleet samat.
Tähän asti on ollut puheena vain puhtaat metsiköt eli
metsiköt, joissa kasvaa ainoastaan yhtä puulajia. Useimmat
täällä löytyvistä metsiköistä ovat kuitenkin sekametsikoita.
Ensiksi voidaan tarkastaa lehtikuusen ja männyn
muodostamia metsiköitä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
