- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / XXV bandet. Häfte 1-4/XXV nide. Vihko 1-4 /
163

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

sai väkeä kokoon, oli palo päässyt sellaiseen vauhtiin, ettei
sille enää suuriakaan mahdettu, ja niin sai tuli raivota
päivämääriä kaikessa häiritsemättömyydessä kunnes vihdoin
lsosta-Keltajärvestä Savijärveen vievä puroreitti teki lopun sen
uhkaavasta etenemisestä. Vesiperäiset maat ja niiden
ympäröimät kankaat sekä pahimmat louhikot olivat ainoat, jotka
kokonaan tai ainakin osaksi säilyivät palamiselta.

Miltä alue ensimmäisinä palon jälkeisinä aikoina on
näyttänyl on helposti kuviteltavissa. Vankimmat männyt
olivat suurimmaksi osaksi jo ennen paloa kaadetut, palon
kestäneet ja jäljelle jääneet joko siksi vanhoja tai siinä kunnossa,
ettei useakaan enää siemenpuuksi kyennyt, ennen paloa
mahdollisesti syntynyt nuorennos tulen polttama tai siksi
vioitettua, että se aikaa myöten kuihtui ja kuoli. Kuulemani
mukaan tapasikin jo muutama vuosi palon jälkeen yli koko
alueen osaksi kokonaan kuivuneita osaksi pahasti kituvia
parhaassa kasvuijässään olevia mäntyjä, ja tästä seikasta
johtunee sekin, että koivualueella yhä vieläkin tavataan keloja
tavallista runsaammassa määrässä. Alueella ennen paloa
kasvavat kuuset ja koivut olivat kosteimpia kasvupaikkojaan
lukuunottamatta, vieläkin suuremmalla varmuudella kuin mitä
paremmin tulta kestävä mänty, joko kuolleet tai
kuolemaisillaan.

Seuraukset tällaisesta »hoitotavasta» olivat itsestään
selvät. Maaperä, joka jo kai alkujaankin oli enemmän
multa-köyhää, huonontui huonontumistaan vanhan, harvan
mäntymetsän peitossa, ja kun raiskauksen synnyttämiä paljastettuja
aloja ilmestyi yhä tiheämpään toisten rinnalle, edisti se
osaltaan hyvinkin tätä laihtumista. Loput teki tuli, niin että
sielläkin, missä multakerros mahdollisesti oli pysynyt
muuttumatta, tällainen harvinaisen voimakas ja pitkäaikainen
kulovalkea poltti sen poroksi pohjiaan myöten, jääden näin ollen
lopulta tuhka ainoaksi maanpeitteeksi Joskin Evon opiston
ensimmäinen johtaja A. af Forselles luullakseni lähimmin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:41:54 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/25/0185.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free