Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•178
vittane ryhtyä lisä toimenpiteisiin nuorennoksen
parantamiseksi, vaan voi sitä pitää tarpeeliisesti nuorentuneena.
Siirlyessämme tarkastelemaan II periodin hakkaus aloja
huomaamme, että täällä on sangen vähässä määrässä
käytetty nuorennos alojen kaskeamista. Ainoastaan
hakkaus-periodin länsi osassa, aloilla, jotka ovat hakatut v. 1896 &
97 ja niiden vieressä olevassa osassa v. 1900 hakkaus alaa
on maa järjestään kaskettu. Maa on täälläkin murtokivimaata,
mutta paikotellen kovin kivistä ja kaskeamisessa ehkä tapah
tuneen liiallisen palamisen takia kuivaa. Nuorennoksen ai
kaansaamiseksi on näillä hakkaus aloilla käytetty
pääasiallisesti rivi- ja ruutukvlvöä. Kylvö on onnistunut epätasaisesti
ja korkeimmilla paikoilla varsinkin etelärinteillä on paljon
taimia kuivuuden lakia kuollut. Kosteammilla paikoilla on
nuorennos täysin tiheä ja tyydyttävä näille hakkausaloille on
kylvetty ainoastaan mäntyä. Sittemmin on aukkopaikkoihin
istutettu ulkomaalaisia puulajeja, kuten pichta kuusta, Picea
Kngelmannia, cembra-mäntyä ja vuori mäntyä. Pichta kuuset
ovat täälläkin menestyneet erittäin hyvin, samoin myöskin
cembrat. mikäli niitä on istuletlu kosteammille paikoille.
Kasvipeitteenä on täällä kanerva ja alavilla paikoilla ruoho.
Multakerros vaihtelee u2—3 cm.
Seuraavat hakkausalat ovat kartalle merkityt
hakkaus-vuosilta 1898, 1899, 1900, 1901, 1902 ja sijaitsevat ne 11 :sen
periodin pohjois rajalla. Näillä aloilla on maa erittäin
kivistä ja paikoin louhikkoista murtokivimaata. — Mitä
metsänhoidollisia näkökohtia on noudatettu näitä aloja hakattaessa
on vaikea ymmärtää. Mikäli nyt voi päättää, on kaikki
käyttökelpoinen puutavara hakatlu ja hakkausaloille on jätetty
kelvoton, karistetaudin saastuttama mänty ja kuusi alikasvu.
Siellä täällä nähdään joku huono, varjossa kasvanut ja
puoleksi kuihtunut »piiskamänty», jota ehkä on ajateltu
siemenpuuksi. Multakerros on näiltä aloilla melkein kokouaan
hävinnyt ja maapeitteenä on korkeimmilla paikoilla jäkälä ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
