Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•186
Taulu osottaa prosenteissa kaskimaahan kylvetyn
sie-menmäärän verrattuna ruiskvlvöön peltomaihin.
Lääni Kuntien luku Kaskimaahan kylv.
sienien-mäörft °/o:ssa
Uudenmaan lääni 4 4,* "/o
Hämeen lääni . . 21 0,6* °/o
Viipurin lääni . . 23 19,5 o/o
Mikkelin lääni . . 27 22,00 °/o
Kuopion lääni . . 32 19,oo %
Vaasan lääni . . 18 7,3 <7o
Oulun lääni . . . 5 5,8 O/o
Ylläolevassa taulussa esitetyt numerot edustavat
verrattain harvoja kuntia maassamme. Epäilemättä voidaan kaski
viljelystä harjottavien kuntien lukumäärää paljonkin
suurentaa, mutta tämäkin taulu on jo riittävä pääpiirteissään
selittämään kaskenpolton nykyistä levenemisalaa maassamme.
Taulusta poisjätetyssä Turun ja Porin-läänissä on
kaskenpolttoa jo lakattu harjoittamasta. Uudenmaan-, Hämeen- ja
Oulun-lääneissä harjoitetaan kaskeamista vain nimeksi.
Sitävastoin on tämä alkuperäinen viljelystapa vielä nykyäänkin
sangen yleinen Itä-Suomen lääneissä, missä kaskimaahan
kylvetyn rukiin siemenmäärä nousee paikoin yhtäsuureksi
kuin peltomaahan kylvetty siemenmääräkin. Rajamailla tapaa
vielä huhdankin kaadetuksi vankkaan havumetsään.
On sanomattakin selvää että tällainen, kautta koko
maan levinnyt, vuosisatoja kestänyt metsän kaato ja
polttaminen on huomattavasti vaikuttanut maamme metsäoloihin
ja ne muutokset, joitten alaisena metsämme kokoonpanoonsa
nähden ovat olleet, ovat joko välillisesti tai välittömästi ensi
kädessä juuri kaskiviljelyksen aiheuttamat.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
