Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•219
Nopeakasvuisuutensa vuoksi oli sitkakuusta istuteltu runsaasti.
Syystä sanoi hän samalla huomauttavansa siitäkin, että pai
jaaksihakkausta on vältettävä hallan aroilla paikoilla. Vielä
puhui hän meille lehtikuusesta ja sen vaatimuksista
maaperään ynnä muuhun nähden. Kertoi näille seuduin noin sata
vuotta sitten miljoonia lehtikuusen siemeniä kylvetyn, mutta
tuloksetta sillä liian ahtaissa aukoissa olivat ne varjossa
kituneina lopulta vallan hävinneet. Ainoastaan siellä, missä
aukko sattumalta oli ollut kyllin suuri oli lehtikuusi tällä
hyväpohjaisella maalla päässyt vapaana kohoamaan ja silloin kas
vattauut mahtavan rungon, josta todistuksena siellä täällä sei
soi komeita lehtikuusia pienissä ryhmissä kuusimetsän
ympäröiminä. Vähän edemmä siirryttäessä tultiin koealalle, joka
oli perustettu v. 1871. Nyt alotti arvoisa professori
esityksensä omalta alaltaan. Mutta olisi pitänyt vähintään olla
saksalainen — ehkäpä enemmänkin — ymmärtääkseen mitä
hyötyä tällaisella retkeilyllä on sellaisesta papereista luetusta
numerosarjasta, joka oli esityksen miltei yksinomaisena sisäl
tönä. Mahdottomana kirjoittaa ja vielä mahdottomampana
muistiinsa painaa kuultiin numeroita lisäkasvusta,
lisäkasvu-prosenteista, apuharvennustuloksista, runkoluokkien
puumäärästä ja puitten luvusta j. n. e. Saksalaisten esimerkkiä
noudattaen olimme kaikki istahtaneet numeroesityksen ajaksi.
Mutta tuskin olivat numerot loppuneet ennenkuin prof. Mavr
jälleen nousi ylös kädessään kaksi pientä tainta. Saman
ikäisinä, mutta eri olosuhteissa kasvaneina oli toinen näistä
jäänyt toisesta paljon jälelle. Tämän seikan otti Mavr
lähtökohdaksi esitykseensä maaperän, valon, lämmön, kosteuden,
aseman y. m. merkityksestä taimiston menestymiselle. Tässä
laajahkossa esitelmässään kosketteli hän myös
raakahumuksen syntyä ja sen vahingollisuutta metsämaille sekä
maapeitteen vaihtelevaisuutta maanlaadun mukaan. Alikasvusta
sanoi hän: »Der unterbau ist das Ideal fiir Bodenverhesserung».
Matkaa jatkettiin taas. Kuljettiin hyviä ja huonoja met-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
