Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•222
laaksoa. Kinne kohoaa toisensa vieressä ja matkan joutuessa
toinen toistaan korkeampana. Yhä jylhemmäksi muuttuu
maisema. Yhä vuolaammaksi käy virta Inn issä. kunnes se
vihdoin vaahtoisena koskena pyrkii vapautumaan ahdistavista
kallionrotkoista, jotka sitä koko yläjuoksussaan ankarasti
sal-povat. Synkkiin pilviin kätkee vuoristo lumiset huippunsa,
joista vaahtona kohiseva alppipuro antaa tiedon laaksossa
kulkijalle. Juna kiitää rinteeltä rinteelle. Jalansijaa etsien
vaihtaa se rannalta toiselle aliansa kuohuva Inn huimaavassa
syvyydessä, lisein käy lie rinteellä mahdottomaksi. Syvässä
vuoren sisässä on sen silloin täytynyt tiensä etsiä. — Mutta
matka joutuu. Innsbruck on jo sivuutettu, Landeckissa
jättää meidät Inn ja niin saavumme määräpaikkaamme
Tyrolissa, St. Antoniin kauniiseen vuoristokylään.
Metsänhoidollisesti merkittävää ei tällä
vuoristomatkal-lainme paljon ollut. Bayerin rajojen sisällä oli ryhmähakkaus
vielä yleisesti käytännössä, mutta sitä myöten kun rinteet
korkenivat sitä myöten muuttui kaistalehakkauskin
vallitsevaksi. Tammi ei matkalla meitä enää seurannut ja
pyökki-metsät kävivät yhä harvemmiksi, kunnes Landeck’in seuduilla
kokonaan loppuivat. Mänty ja kuusi oli vaihdellen rinteitä
peittänyt ja varsinkin Innsbruckin seuduilla tapasimme
runsaasti mäntymetsiä, joissa lehtikuusellakin oli sijansa.
Heinäkuun 6:s päivä alkoi siis retkeilymme
kauneudestaan kuulun Tyrolin rinteillä. Nousemme kylästä johtavaa
tietä myöten yhä korkeammalle, ja korkeammalle, kunnes
saavumme St. Christopher nimiselle matkailija majalle 180U metrin
korkeuteen Levähdämme hetkisen Tyrolin viinin ääressä ja
lähdemme joukolla kiipeämään jyrkänteitä ylös. Olemme jo Pinus
montana regioonissa. joka vastaa meidän koivuvyöhykettämme
pohjoisessa. Alppiruusu peittää purppuran värisenä
jyrkänteiden reunoja ja azalea leviää punaisena mattona jalkaimme
alla. Vielä muutama sata metriä ja niin muuttuu jo jäkälä
(Lecidea & Lecanora) miltei yksinomaiseksi kasvullisuuden
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
