Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
12
169, 171; Pauly 1891, s. 82-85. Gaycr Mavr 19(13. s 282, 287-289;
Hartig 1892, s. 1».
Vuonna 1891 tulivat suoranaiset hävitystyöt nunnaa vastaan
maksamaan päälle 1 miljonan Saksan markan. Toukkien
paljaaksi syömä alue oli kasvanut 4,560 hehtaariin, ja hävityksen
takia hakattava puumäärä nousi 180,000 kuutiometriin kiinteätä
mittaa. Altum 1892, s. 153, 169, 171 Forstwissenschaftliches
C.en-tralblatt 1891, s. 66). — Todelliakin surullisen näön tarjosi
Ebersberger Park kesällä vuonna 1891. Entisen jylhän metsän sijaan
tuhansia hehlareja käsittävä lakeus, jota peittivät tuhannet puut.
runko rungon vieressä, ja siellä täällä ikuisesti palavia tulia,
missä puiden oksat, kaarna ja latvukset poltettiin. Altum 1892.
s. 171 ; Pauly 1891. s. 83
Vuonna 1892 jatkettiin hävityssotaa nunnaa vastaan yhtä
tarmokkaasti kuin edellisenäkin vuonna, mutta lukumäärällään
yhä lisääntyvät Tachina-ja Ichneumon-lajit kuin myös eräät
Schizo-mynetes-luokkaan kuuluvat bakterit mursivat yhä enemmän nunna
perhosien ja toukkien vaslustusvoiman, niin että syksyllä
voitiin varmana pitää, että vaarasta lopullisesti oli päästy. Mainit
tuna vuonna karttui tarpeellisista hakkauksista 152,000 kuutio
metriä mittaa. Arnold 1898, s. 240; Brecher 1893. s. 664;
Forstwissenschaftliches Centralblatt 1892. s. 64).
Tämän onnellisen tuloksen saavuttamiseksi vaikuttivat niin
hyvin ylempänä mainitut hyönteiset ja bakterit kuin myös
energiset toimenpiteet nunnaa vastaan- Toimenpiteistä sietää epäile
mättä Uimarenkaiden teko ensi sijan.
Ylempänä mainitliin ohimennen, eitä eräs
vaikuttavimpia syitä siilien, ettei aikaisemmin ryhdytty energisiin
toimenpiteisiin nunnaa vastaan oli Württembergistii saatu tieto,
joka sittemmin kumminkin osoittautui perättömäksi, eitä
täydellisesti paljaaksi syödyt kuuset eivät kuole, vaan toipuvat
vähitellen. Saadakseen varmuutta näin tärkeässä asiassa
kääntyivät viranomaiset alkukesällä vuonna 1890 professori
Hartig’in puoleen pyynnöllä, että hän antaisi lausunnon Iässä
asiassa. Paikallaan lienee tässä muutamin sanoin
kosketella niitä tuloksia, joihin professori Hartig’in laajat ja
seikkaperäiset tutkimukset johtivat. (Pauly 1891, s. 59, 65- (iti;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
