Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
t »2
eikä siitä sanlavan sadon mukaan. Maa jyvitettäisiin eri
luokkiin rahassa, peltomaa ja sen vieressä oleva
viljelyskelpoinen suomaa 10—25 markkaan hehtaaria kohti ja
niittymaa 25° o halvemmaksi. Tässä olisi huomioon otettava
maati-arvo kullakin paikkakunnalla ylipäänsä, paikan sijoitus,
kulkuneuvot v. m. vaikuttavat seikat. Vuokra maksettaisiin
kultakin koko tai puolelta hehtaarilta valmista peltoa ja niittyä.
Sillä vuosikymmeniksi eteenpäin määrätty muuttumaton vero ei
enää sovellu yhteen nykyisen nopean taloudellisen kehityksen
kanssa. Täten tulisi vuokra nousemaan samassa suhteessa
kuin torppari vaurastuu ja torppa tulisi täten
voimaperäisesti eikä Iaajaperäisesti asutuksi. Suotava olisi myös ettei
torpan tiluksia tehtäisi suuremmiksi, kuin että siellä asuva
perhe omilla voimillaan jaksaisi sitä hoitaa. Mutta sitä paitsi
olisi kaikista torpassa käytettävistä rakennilspmsU vaadittava
maksu. Kun rakennus ja muut arvokkaammat puut
annetaan maksutta ei torppari eikä muulloinkaan vuokraaja tahdo
tyytyä vikanaisiin tai muuten metsänhoidolliselta kannalta
pois otettaviin puihin, vaan vaatii hyviä sahapuita, vieläpä
hänelle soveliaimmalta paikalta. Mutta jos puista määrätään
hinta ja tämä hinta asetetaan alhaiseksi huonommista puista,
tyytyy torppari tämänlaatuisiin puihin ja siten ne saadaan
käytetyiksi. Jos torppari tarvitsee avustusta annettakoon se
rahassa, lainan muodossa, tai annettakoon vapautusta veron
maksusta kork. 5 vuodeksi, jotta torppari voi saada
asuntonsa ja viljelyksensä siihen kuntoon että ne pyslvvät
palkitsemaan edes jonkun verran tekijänsä työtä.
Torpista voitaisiin varsinkin pohjois-Suomessa
muodostaa uudistalojakin, kun viljelykset ja rakennukset on saatu
niin suuriksi että riittäviä perustuksia on olemassa pvsyväi
selle asutukselle. Mutta uudistaloille ei olisi annettava
enempää metsämaata, kuin mitä välltämättömästi tarvitaan
kotitarpeita varten.
Mitä keski-Suomeen tulee voitaisiin sielläkin ehkä toisin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>