Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
28
hankittiin vähemmän kuin mitä muuten ehkä olisi tapahlu
nut.
Näinä ensimmäisinä vuosina arvioitiin kuitenkin noin
83,500 hehtaarin alaa metsämaata, jossa oli metsää noin
2,800,000 kruunun arvosta ja lainoja myönnettiin noin 500,000
kruunua.
Vuonna 1899 oli arvioitu 64,257,4 hehtaaria
metsämaata. arvioidun metsän raha-arvo oli 5,349,444 kruunua ja
lainattu summa noin 1,600,000 kruunua ja 1905 oli arvioitu
pinta ala jo 160,455 hehtaaria, inetsänarvo 12,524,805
kruunua ja lainattu summa noin 3,750,000 kruunua.
Tämä lainaliike on siis jokseenkin tasaisesti edistynyt
ja vuotta kohti on ensimmäisenä vuosikymmenenä
keskimäärin arvioitu 16,000 hehtaaria metsämaata sekä niillä
kasvavaa metsävakuutia vastaan lainattu noin 375,000 markkaa.
Koska näitä lainoja on haluttu ja annettu
pääasiallisesti metsäseuduilla Glommen’in, Skienin ja Drammen’in
vesistöjen varsilla, on tämii lainaliike suurilla aloilla
Norjassa melkein tuntematon ja sitä arvostellaan lämän johdosta
yleensä ja kumma kyllä. Hypoteekkipankin virkamiestenkin
kesken hyvin erilailla.
Minusta tuntuu kuitenkin aivan huomattavalla, että ne,
jotka olivat kotoisin länsi-Norjan viljelys-seuduilta ja edisti
vät näitten maakuntain etua, pitivät metsälainoja
tarpeettomina ja epäilivät näitten hyötyä, jota vastoin ne harvalukui
semmat henkilöt, jotka myös tunsivat metsäseutuja, näyttivät
täysin vakuutetuilta lainojen hyvästä vaikutuksesta.
Joku koetti tehdä luultavaksi, että nämä lainat olisivat
hyödyksi parhaiten metsäkauppain välittäjille, jotka sen
kautta saisivat hakatuille metsäpalstoille edullisia lainoja
hakkaamattomien metsien ostamista varten, mutia asiain
tuntijat taas jyrkästi kielsivät, että asianlaita olisi niin ja että joa
tällaista olisikin joskus tapahtunut, se ei suinkaan ollut
sääntönä. Skogassistent Gran, joka parhaiten tuntee tämän asian
S: n 1899 ja
1905.
[-Keskimääräinen-]
{+Keskimääräi-
nen+} lainaliike [-ensimmäisenä vuosikymmenenä.-]
{+ensimmäi-
senä vuosi-
kymmenenä.+}
Lainojen
otti-jina parhaiten pikku-tilallisia.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
