Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
139
Puun muodon vaikutuksen selville saamiseksi on tehty
4 eri jaoitusta. Taulu 10 antaa, kuten odottaa sopiikin,
vastauksen ilman mitään merkitystä, sillä eihän rinnan
korkeus-muotoluku yksinään riitäkään puun todellista muotoa
lausumaan. Seuraava jako on tehty muotokorkeusluvun
perusteella ja antaa selvästi korkeammille luokille alhaisemmat
kuoriprosentit.
Koska rinnankorkeusmuotoluku on suuresti
riippuvainen puun pituudesta, on taulukossa 12 tehty uusi jaoitus r.
k. muotoluvun perusteella ryhmittämällä ensin eri pitkät puut
eri piluusluokkiin. Pituusluokan A parempi muotoisilla puilla
on paljon pienemmät kuoriprosentit kuin huonomuotoisilla,
samoin myös luokassa B. Luokissa C, D ja E ei muoto ole
juuri mitään kuorimäärään vaikuttanut ja viimeisessä
luokassa F, joka käsittää kaikkein pisimmät puut, on muodon
vaikutus päinvastainen kuin mitä se oli kahdessa
ensimäi-sessä. Sen todistusvoima on tosin riittämätön, sillä puita on
koko luokassa vain \ kpl.
Vielä on tehty jaoitus osamäärän mukaan
edellyttäen, että mainittu osamäärä jossain määrin kykenisi
ilmaisemaan puun paksu-tyvisyvttä. Mieluummin olisin käyttänyt
jakoperusteena muoto-osamäärää J^1-, mutta aineistoa
koo-tessani en tullut tehneeksi tähän tarvittavia paksuusmittauksia.
Tulos on, että ryhmällä 1, jolla mainittu osamäärä on pienin
ja siis kapeneminen rungon ala-osassa suurin, on tuntuvasti
suurempi keskiprosentti kuin kahdella muulla luokalla.
Näin puhuvat numerot. Ennenkuin kumminkaan voimme
niiden nojalla oikeita johtopäätöksiä tehdä, täytyy meidän
tietää myös kuorimäärän suhteellinen jakautuminen rungon
eri osia kohti. Myöhemmin seuraavat, tätä seikkaa
selvittävät taulukot osoittavat, että Böhmerlen, Fluryn ja sittemmin
Schiffel’in tekemät huomiot*) tässä suhteessa pitävät paik-
•) Katso sivu 1.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
