Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
231)
jitkälää Pate- ja Jaakkojoen varsilla. Talviruokintaa ei siis
poroilla täällä ole, mutta kesälaidun sensijaan sitä parempi.
Poroja liikuskeleekin kesin Jäämerellä suurissa parvissa,
säilyen sitten autioilla mailla paremmin itikoiltakin rauhassa.
Jäämerellä on runsas joukko meheviä kasvilajia, jotka porolle
ovat mitä halutuinta kesäravintoa, kuten Rhodiola, Rumices,
Silene acaulis. Alchemilla eräät palkokasvit, sianmarja,
sian-puola. hilla, raate, horsmat, Pulmonaria v. m.
Porojen sijassa pitävät varanginlappalaiset 1—4 lehmää
tavallisimmin 2 ja ajohärän. Talvisin ruokitaan niitä osaksi
heinillä osaksi jäkälällä tai merikauralla, ja hyvä on jos
voidaan saada vähän pajunvarsia ja vareksenvarpuja. Ruoan
loppuessa lasketaan karja irralleen hakeakseen itselleen
etäi-semmistä seuduista ravintonsa. Paljon maitoa ne arvattavasti
tällaisella ruokolia eivät voi antaa, ja maitona niiden maito
nautitaankin. Voinsa ostavat asukkaat suurkarjaisilta
teno-lappalaisilta.
Faellesmaa. Varjagujargan ja siitä itäänpäin olevan
Sappinjargan 1. Kalastajainniemen välillä on Varanginvuonon
eteläpuolella maa-alue n. k. Yhteismaa (Fælleslandet) jonka
asukkaat maksavat veroa sekä Venäjälle että Norjalle, ja jota
yleensä pidetään Venäjän omaisuutena, minkä hallinnon alla
se läheisesti onkin. Tämä seutu on n. 10 pk. leveä, ulottuen
itään Muotkatunturille asti, ja etelään 69 leveysasteelle.
Tämän maan sisäosissa on laajoja metsäseutuja, soita
vaaroja. Jo Patsjoen suupuolessa tapaa sen laajennuksen,
Fallejaurin pohjoispäässä, mäntymetsää, joka tosin on
harvaa, uiutta kelpaa kuitenkin niinhyvin polttopuuksi ja
tervanpolttoon kuin pienemmäksi rakennuspuuksikin. Tämän
peninkulman pituisen järven eteläpäässä kasvavat puut jo
taajemmassa, ovat suoria ja niin sahapuiksi kuin hirsiksi hyvin
kelpaavia. Samallaisia puita versoo järven heiuäisillä
saarillakin. Hiukan etelämpänä olevan Kuotsejaurin
kiviperäi-sillä rannoilla näkee ainapa 9" vahvuisia koivuja. Järeää
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
