Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
328
sån hakkausmäärä suhtautuu saman metsän puuvarastoon
kuten normaalihakkausmäärä normaali varastoon, esiintyy
milloin milläkin nimellä uusissa ehdotuksissa ja
käytäntöönkin otettuna. Siihen perustuu esim. Schweizissä paikoin kiiv
tetty hakkauslaskelmalapa, samoin on Ruotsin n. k. unden
hirrenharsintalaskelman alkuperä samasta ajatuksesta johtunut.
Vertaamalla tasaikäisiä, täysitiheitä metsikköjä
sisältävän normaalimetsän tuotantoa sen nykyiseen varastoon, un
huomattu että tuotanto kiertoajan kuluessa on tavallisina
oloissa suunnilleen = kaksi kertaa nykyinen varasto, joten
— jos varasto, lausuttuna kuutiometreissä on V —, ja
kiertoaika u vuotta, vuotuinen hakkausmäärä (e) saadaan kaavalla
2 V V
e = - u eli e = -y——. (vert. kuv. 1 liitteessä).
Kun tämä normaaliseen lohkohakkausmetsään perustuva
suhde suorastaan sovellutetaan epätasaiseen harsintametsään.
voi luonnollisesti arveluttavia virheitä syntyä.
Tavallisesti kiinnitetään huomiota virheeseen, joka syntyy
siinä tapauksessa, että ikäluokkien suhde metsässä on
epänormaali. Tämä virhe voi äärimmäisissä tapauksissa — silloin knn
joko ainoastaan yli-ikäinen kasvuLon metsä, tahi yksinomaan
taimisto ovat metsässä edustettuina olla 100 % todellista
hakkausmäärää suurempi tai pienempi. Laskelmatapaa on
kuitenkin tässä suhteessa puolustettu sanomalla, ettei
kenenkään päähän pälkähdä sovelluttaa sitä äärimmäisesti
epänormaalisiin oloihin. Jos taasen ikäluokkien suhde on
vähemmän epätasainen, saa kaava aikaan muka terveellisen
liika-hakkuun tahi säästön, mikä puolestaan jouduttaa normaalisen
tilan saavuttamista. Huomattava on kuitenkin, etlä tämä
mekaaninen tasoittelu jakaantuu eri revisionikausille
geometrisessä sarjassa, jota ei finanssikannalta mitenkään voida
edulliseksi selittää.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
