Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
346
sangen epämääräinen1). Pohjapintaan perustuvista metoodeista
on oppikirjoissa tavallisimmin mainittu itävaltalaisen Anton
Tichy n ehdoittama laskutapa, joka pääasiassa perustuu
siihen, että metsästä vuotuisesti saadaan hakata kiertoajan
pituutta vastaava prosentti metsän nykyisestä
pohjapintavaras-tosta. Jos metsän tila on normaali, on täten laskettu hak
kausmääräkin normaali, mutta jos metsä on harva, joten sen
pohjapinnalla on lisäkasvu, syntyy suhteellinen säästö joka
geometrisessa sarjassa jakaantuu eri revisionikausille siihen
asti kunnes normaalitila on saavutettu.
Tapa on yksinkertainen, mutta vaivaa sitä se
kaava-metoodeille yhteinen virhe, ettei sen tuottama säästö tapahdu
taloudellisia periaatteita noudattaen. Ikäluokkien ollessa
epä-normaalisesti edustettuina voi se johtaa rahallisesti sangen
epäviisaisiin tuloksiin.
Mielestäni ei itsetietoisessa metsätaloudessa voida
välttää kunkin ikäluokan tuotannon erikseen arvostelemista.
Tätä varten taasen tarvitaan ikäluokkataulukko ja erilaisille
kasvullisuusluokille (resp. metsätyypeille) laaditut
tuotanto-tutkimukset.
Ikäluokkataulukon laatiminen tosin voi tuottaa
vaikeuksia eri-ikäisissä metsissä. Tämän helpoittamiseksi olisi
mielestäni pyrittävä siihen, ettei ikäluokkia eroitettaisi varsin
useita, vaan tyydyttäisiin esim. kiertoajan jakamiseen ainoas
kolmeen tai neljään ikäluokkaan. Täten saataisiin jo
useimmat meidän »harsintametsistämme» sopimaan yhteen tai
korkeintaan kahteen ikäluokkaan. Viimemainitussa tapauksessa
olisi arvioimisen kautta määrättävä kuinka suuri osa
kasvutilasta metsikössä on kunkin ikäluokan käytettävänä ja
metsikön ala jaeltava tämän suhteen mukaan.
’) Kuutiomääräänhän ei oikeastaan ole muilta kuin kaksi vaiku
tinta: tiheys ja korkeus. Voidaan siis sanoa että v = tiheys X korkeus
Ennestään tiedetään että r = Of X korkens, joten tiheys = Of eli «mun
nilleen = pohjapinta 1 korkeudella.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
