Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
349
(= kapeneminen), korkeus, kasvupaikka, ympäröivän metsän
tiheys j. n. e.
Täten voitaisiin helposti lyhyessä ajassa metsästä
hankkia runsas ja monipuolinen tilastollinen aineisto, joka
sisätöiden ohella voitaisiin asianmukaisesti järjestää1)- Mitü
erityisesti n. k. sortimenttitauluihin tulee, joista tässä yhteydessä
on kysymys, olisi niissä etupäässä erikseen käsiteltävät
pääasialliset kasvullisuustyypit, ja metsän koko tuotanto
arvosteltava sen suhteen mukaan, missä nämä tyypit metsässä
esiintyvät. Eri tiheysasteita on vaikeampi eroittaa, syystä
että olisi tiedettävä, ei ainoastaan nykyinen tiheys vaan
myöskin se keskimääräinen tiheys, jossa runko koko kasvuaikansa
kuluessa on kasvanut, ja joka on verrattain vaikeasti selville
otettavissa.
Sortimenttitaulukkoa laadittaessa lajiteltaisiin siis
tutkimusaineisto etupäässä ikä- ja kasvullisuusluokkien perusteella.
Kun mahdolliset epätasaisuudet lajittelun tapahduttua
graafisesti tasoitetaan,saisi perustaulukko esim. seuraavan muodon2):
’) Nykyään käytännössä olevaa tukkipuiden runkoanalyysiin
perustuvaa kasvututkiniustapaa en voi käytännöllisenä puoltaa, sillä:
l:o Tutkimuksia tehtäessä ei voida subjektiivista valikoimista
välttää, joka on sitäkin tuntuvampi, kun tällainen työ metsässä on
verrattain hidasta, ja tutkimusmateriaalina käytettyjen runkojen
lukumäärä jää usein hyvin pieneksi.
2:o Materiaalin käyttäminen vaatii suurta varovaisuutta ja
perinpohjaista arvostelukykyä, jota aniharvoissa tapauksissa voi edellyttää.
Se meillä käytetty tapa, että kaikki tutkimukset ilman muuta
yhdistetään samaan taulukkoon, ja tämän taulukon eri sarekkeista lasketut
aritmeettiset keskiarvot asetetaan hakkauslaskelman perusteiksi,
todistaa juuri mainitun arvostelukyvyn puutetta.
Runkoanalyysien tekeminen ja teoreettisten kasvulakien selville
ottaminen on jätettävä tieteelliselle tutkimukselle, ja käytännössä
toistaiseksi tyydyttävä tilastolliseen tutkimustapaan, jonka tietopuolisesti
vähemmänkin sivistynyt, voi tyydyttävällä tavalla suorittaa.
Tässä esitetyt taulukot esiintyvät ainoastaan esimerkkeinä
fmau minkäänlaisia vaatimuksia todellisiin oloihin perustumisesta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
