Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
471-
lapaa koko onnistuneita nuorennoksia. Pienetkin aukot,
aarinkin suuruiset, ottavat lyhyessä ajassa hyvän taimiston.
Nuo-rennokset., joita muutamissa kohdin tapasin, olivat koko
lupaavan näköisiä, huonoa ja kelvotonta tuskin näkikään.
Pienissä aukoissa ei nuorentuminen kuitenkaan tapahdu
liivdellisesti, taimia on tiheästi keski osassa, mutta syrjät
jäävät paljaaksi ja pitkulaisissa pohjoisesta etelään kulkevissa
aukoissa oli pohjoisosassa useimmiten hyvin vähän taimia.
Tuoreita kankaita tavataan paikkakunnalla enimmin.
Paitsi tavallisia murto-kivikankaita löytyy täällä eräs laji
tuoreita kankaita, jotka ovat muodostuneet vanhalle
merenpohjalle I. inerenrantahietikolle. Tällaisia kankaita tavataan
pääasiallisesti Pohjankylästä Raaheen vievän tien molemmin
puolin, sisämaahan päin ainoastaan noin 1 km. leveydellä.
Luulisi merenranta- ja merenpohjahietikolle muodostuvan kuivia
kankaita, mutta niin ei ainakaan täällä ole asianlaita. Tämä
riippuu juuri samaisesta seikasta, jonka jo edellämainitsimme,
nim. maan vesiperäisyydestä ja pohjaveden läheisyydestä.
Kasvipeite täällä on tuo tuoreille kankaille tyypillinen
marjanvarsi- H ypn n m- ja paikoin Polytrichum-peite, mutta
kangas-turve-muodostus on pieni, marjanvarret ovat harvassa ja
sammaleista ei myöskään ole muodostunut vahvaa turvetta.
Tällaisilla mailla tuleekin hiekka sentähden helposti näkyviin.
Polut ja tiet ovat niillä paikotellen kuin hiekoitetut
puutarha-käytävät. Kun tällainen kangas tulee metsättömäksi, käy se
luonnollisesti kokolailla kuivemmaksi entistään. Paikotellen
ilmestyy siihen jäkälääkin, mutta kanerva ei sillä juuri rupea
leviämään. Nuorentuminen ei tällaisella kankaalla ole
epävarma, vaikka se onkin hidas. Sille ilmestyy tavallisesti
ryhmittäistä mänty- tai kuusisekametsää. Kuusta tulee
luonnollisesti ensiksi, mutta hilaan kasvunsa vuoksi nuoruusaikana,
se pian jää jälelle myöhemmin tulevasta männystä, joten
niille muodostuu mänty- ja kuusisekametsää, joissa molempia
puulajeja on kuutiomäärälleen jotensakin yhtäpaljon. Aina
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
