Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
480-
metsä oli palanul 100 v. sitten, maantiestä alkaen n. k.
lohkojan tietä myöten, joka kulkee melkein yhdensuuntaisesti
maantien kanssa noin 1,5 km päässä siitä. Sivumennen
mainittakoon, että palo tapahtui juuri samoihin aikoihin
kuin keisari Aleksanteri I matkusti Kalajoen läpitse. Kun
keisari matkusti pitkin Raahen ja Kalajoen välistä maantietä,
palopaikan sivuitse, oli tuli jo niin lähellä, että se, melkein
heti kun keisari oli päässyt palopaikan ohitse, kulki vii tien.
On siis näinmuodoin selvää, että yllämainittu mänty- ja
kuusi-sekametsä ja pari muuta samanlaista ovat syntyneet paloalalle.
Onko aloilla sitä ennen ollut koivua, siitä en ole voinut saada
selkoa, mutta todennäköisesti niin on ollut asianlaita. Olisi
kenties liian rohkeata arvella, että muut tämän tapaiset
metsät ovat syntyneet samalla tavalla. Onhan mahdollista, että
sanottu metsänpalo on levinnyt muihinkin ei ainoastaan pap
pilan metsiin, sillä palokesä on ollut, kertomuksien mukaan
sangen kuiva. Se, että useat näistä metsiköistä ovat juuri
noin 100 vuoden ikäisiä, näyttää ehkä osaltaan viittaavan siihen.
Toinen tapa, jolla tällaisia metsiä voisi syntyä, olisi,
ettämäntymetsään vanhempana ollessa, niihin ilmestyisi kuusia.
Tämä tapa ei kuitenkaan noilla seuduilla näytä mahdolliselta,
sillä kuusta on siellä yleensä siksi paljon enemmän kuin
mäntyä, että se aina ensi tilassa hakkausaloille ilmestyy.
Sitäpaitsi osottaa puiden ikä, että niiden on täytynyt ilmestyä
jotenkin yhtaikaa. Suuremmissa kuusissa, jotka ovat
kasvaneet vapaina, on tav. yhtämonta vuosilustoa kuin
männyissä, pienissä kuusissa niitä on hiukan vähemmän.
Viimemainittu asianhaara lienee selitettävissä siten, että alla
kasvaneessa puussa ei joka vuosi synny vuosirengasta.
Kolmas mahdollisuus on se, että kuusi ou ilmestynyt
ensin ja mänty vasta myöhemmin. Tällaisia metsiä
esiintyykin huonommilla, Illtn kasvullisuusluokan mailla, mutta niissä
on kuusi paljon huonompaa kuin edellä esitetyissä paloaloille
syntyneissä metsissä. Niissä on metsä alalta parhaat männyt
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
