Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
m
tapaisia sekametsiä. Vasta lji -1 km:in päässä melsänlaidasta
alkavat varsinaiset tälle osalle tyypilliset metsät. Sievin juen
uoman varrella olevat paikat ovat viljavaa alankomaata, jossa
kivisiä paikkoja ainoastaan nimeksi tapaa. Sentähden
tuntuukin merkilliseltä, että kaikki kasvullinen metsämaa on
enemmän tai vähemmän louhikkomaata. Tästä on
luonnollisena seurauksena, että maakuviot tässä osassa ovat pieoiä,
sillä tunnettuahan on, että louhikolla esiintyy sekä alavampia,
että korkeampia paikkoja ja samoin esiintyy niillä myöskin
vaihdellen tuoreempia ja kuivempia osia. Vaikka maat
täälläpäin ovat murtokivistä syntyneitä louhikoita, ei niille
kuitenkaan voi metsänhoidollisesti katsoen louhikon nimeä antaa,
vaan voi niillä erottaa tuoreita, kuivia ja rämeentapaisia
kankaita. Pienempiä rämelaikkuja ja korpia tavataan
louhikkojen lomassa myöskin, ja suurempia louhikkokomplexeja rä
meineen ja korpineen erottaa toisistaan laajat aukeat tai
vähämetsäiset nevat.
Kliirat kankaat ovat louhikolle syntyneitä. Kivikko on
selvästi näkyvissä ja kivien lomiin muodostuneessa maassa
puut kasvavat. Suuria yhtenäisiä kangaskuvioita ei tapaa,
vaan löytyy niillä aina pieniä muutaman aarin suuruisia
rämelaikkuja, tai pieniä paljaita kiviröykkiöitä. Kivet ovat
terävä-särmäisiä. Kasvipeite on puolukka, variksenmarja, jäkälä
ja kosteammilla paikoilla suopursu. Mahdotonta on sanoa,
mikä näistä oikeastaan on enemmistönä.
Tällaisilla kankailla kasvaa pääasiallisesti harvaa
männikköä, joukossa jokunen huono koivu tai kuusi. Kulje?
kellessani näillä mailla, jouduin kankaille, joissa juuri viime
talvena oli toimitettu tukkipuu- ja propsihakkuu. Täällä
mittailin kantoja ja luin niistä vuosirenkaita, nähdäkseni kuinka
tällainen melsä kasvaa. Suurin osa puista oli 19—24 tmi
ja olivat puut 60—80 v. ikäisiä. Alussa olivat ne kaikki
kasvaneet hyvin hitaasti. Ensimmäiset 15—25 vuosilustoa
olivat nauhanhienoja ja melkein mahdotonta oli niitä paljaalla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
