Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
500-
täällä metsien kuitenkaan anneta kasvaa, vaan hakataan n*
jo niin pian kuin niistä ruvetaan saamaan tukkeja, jmka l j
—1 «S jalan päästä täyttävät 6—7 tuumaa. Tällainen hak
käns toimitetaan siten, että kaikki tukeiksi, propseiksi j»
aidaksiksi kelpaavat puut hakataan pois ja jälelle jätetään
koivut, jotka tavallisesti ovat samanikäisiä kuin kaadettu
metsä, sekä huonoimmat, männyt, sellaiset, jotka eivät
mihinkään tarkoituksiin kelpaa. Täten syntynyt hakkausala näyt
tää mitä kurjimman näköiseltä. Siellä täällä näkyy hoikkia
10 m pituisia männynsiekaleita, joiden läpimitta
rinnankor-keudelta on 4—6 cm ja joista toiset ovat aivan kuivia,
toisilla taas jokunen kuiva oksa latvassa, ja paikotellen taas
näkyy huonoja vanhoja koivuja. Tällaiset hakkausalat oval
epäsäännöllisiä muodoltaan ja niiden laajuus on korkeintaan
parisen hehtaaria, siellä täällä on niiden keskessä
rämelaikkuja ja useat likempänä toisiaan olevat rämelaikut niitä
rajoittavat.
Nuorentuminen tällaisilla aloilla tapahtuu hitaasti. Kauan
aikaa kestää, ettei niillä näe muuta kuin noita jälelle jää
neitä koivuja ja huonoja mäntyjä. Sinne tänne rupeaa il
mesty m ään koivunvesoja ja aikojen kuluessa vanhemmat
alalle jääneet koivut kuolevat. Koivunvesakko on harvaa
ja 20 vuotisena ollen se saavuttaa melkein täyden pituutensa,
sen jälkeen se alkaa kitua ja muodostua tuollaisiksi
huonoiksi koivukänkkyröiksi. jommoisia esim. rämemailla tapaa
Siellä täällä tavataan jokunen huono haapa ja lähempänä
rämelaikkuja esiintyy leppää. Muutamiin avonaisiin
paikkoihin ilmestyy pitkien aikojen kuluessa harvalleen männyn
taimistoa ja monien taisteluiden perästä kehittyy näistä mSn
nyistä suurempia puita. Tällaisia louhikkokankaita näkee
paikotellen, niissä kasvaa harvassa, siellä täällä 50—60 vuo
tisia mäntyjä ja muuten kasvaa alalla huonoja koivuja ja lep
piä sillä tavalla kuin yllä on kerrottu. Useat maassa
näkyvät lahoomistilassa olevat kannot todistavat, että alalla on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
