Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
504-
15 cm pituista kuusta noin 50 n/o kuutiomäärästä.
Keskilä-pimitta on noin 14 cm. Kuuset näyttävät hyvinvoivilta ja
vuosilustot niissä ovat lähemmäs 2 mm leveitä. Mäntyä esiin
tyy metsikössä noin 30 °/o ja ovat ne hyvin solakkavartisia
ja hoikkia. Niiden pituus on sama kuin kuusen, mutta
läpi-mitta on kokolailla pienempi, noin 12 cm. Kasvussaan jälelle
jääneitä puita ja nuoria kuusen taimia tavataan alalla.
Lehtipuita esiintyy 20 °/o koivua ja haapaa. Ne ovat hyväkasvuisia,
etenkin haavat, jotka paikotellen ovat kasvaneet muita puita
pilemmiksi. Kuutiomäärä tällaisessa metsässä on 100—120 ms.
Tätä vanhempia llLnen kasvullisuusluokan metsiä en
tavannut sellaisia, joissa olisi esiintynyt näin paljon lehtipuuta
Sitävastoin tavataan runsaasti sellaisia, joissa kuusi on
valtavana enemmistönä ja joissa loput kuutiomäärästä on
mäntyä, tai sellaisia, joissa esiintyy kuusta ja koivua. Näissä on
kuutiomäärä hehtaarilta jotenkin sama kuin edellisissä, eivälkii
puutkaan suuresti eroa edellä esitetyillä kankailla kasvavista.
Näitä kankaita tavataan pääasiallisesti sillä osalla, joka tästä
alueesta on Typön kylästä Iso-ojaan kulkevan viivan etelä
puolella. Koko tässä osassa, jota niinmuodoin rajoittaa
pohjoisessa yllämainittu viiva, etelässä Sievin pitäjä, lännessä
Kannuksen pitäjä ja idässä Kalajoen ja Sievin välinen
maantie kasvaa pääasiallisesti kuusimetsää, milloin koivu ja mänty,
milloin jompikumpi näistä sekoituksena Vanhemmat IILnen
kasvullisuusluokan metsät, joissa kuusi esiintyy enemmistönä,
eivät nekään missään tapauksessa saavuta korkeampaa kuu
tiomäärää kuin 160 ms, joka kuitenkin on korkeampi kuin
samanikäisissä mäntymetsiköissä, joita vähin siellä täällä
tavataan pieninä laikkuina. Suurena syynä siihen, miksi kuusi
niin paljon on päässyt näille tienoille, lienee se, että asutus
on näillä paikoin jotenkin tiheä, joten kulot eivät ole voineet
täällä päästä raivoamaan.
lV:nen kasvullisuusluokan maita tapaa täällä vähäsen.
Ne ovat paikkoja, joissa hiekkaa kivienloraissa on vähän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
