Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
509-
Ensimäineti mies, joka Saksassa oikeastaan pani
salaman tutkimukset alkuun ja joka niitä on suuremmassa
määrin harrastanut, oli R. Hartin. Hänen tutkimuksensa käsittivät
pääasiallisesti puiden anatomisen rakenteen tutkimista,
silloin-kuin niitä salama oli vahingoittanut ’). Kun tarkastelee hänen
suurella huolella piirrettyjä kuviaan (joita eräässäkin
kirjoituksessa on 82 kpl.), huomaa, että useammat kuvat osoittavat
pituus- ja poikkileikkauksia saksankuusesta (Tänne), mutta
on näiden joukossa myös nähtävänä kauniita leikkauksia
muistakin puulajeista esim. lehtikuusesta, männystä,
veri-pyökistä, tammesta, vaahterasta ja saarnista. Pääasiassa on
hän tullut seuraaviin lopputuloksiin, jotka myös ovat esitetyt
hänen kirjoittamassaan oppikirjassa Pflanzenkrankheiten» ja
jotka pyydän lyhyesti muutamalla sanalla esittää’2).
Puhuttuaan ensin siitä, miten eritavalla salama saatlaa
vaikuttaa riippuen sen voimasta, mainitsee hän elävän kuoriosan
johtavan parhaiten sähköä, kuitenkin siten että sisäkuori, jossa
on rikkaammin protoplasmaa ja rasva-aineita, johtaa sähköä
huonommin kuin ulkokuori ja uudistnssolukko vielä
huonommin. Kun taas salama on tunkeutunut puuhun asti, johtaa
nuori vasta kasvanut puuosa, jossa on paljon vettä ja vähän
ilmaa, paremmin kuin vanha. Ihan nuoressa puuosassa
huomataan mikroskopisesti lutkittaissa salaman vaikutus siinä,
että nuoret solut eivät puudu ja että ne tulevat myöhemmin
ko-koonpuristetuiksi uusien puusolujen syntymisen kautta.
Pinta-puu johtaa sähköä paremmin kuin svdänpuu, mutta
kuitenkin huonommin kuin nuori vasta kasvanut puuosa. Miksi
’) H. Härlig, Untersuchnugen iiber Blitzschliige in Walrlbäumen
Fig. Naturw. Zeitseh. f. Land u. Forstw. H. 3 a. 97-120; H. 4 s.
145-165, H. 5 s. 193—206 1897.
IL Hartig, Neue Beobaehtungen (iber Blitzbeschttdigungen der
Waldbäumen 27 Fig. Centr.bl. t. gesammte Forstw. 1899.
li. Hartig. SchHdliche Wirkungen des Blitzschlages. Lehrb.
d. 1’flanzenkrankheiteu s. 236 -250. 1900.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
