- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / XXVII bandet. Häfte 1-4/XXVII nide. Vihko 1-4 /
36

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

36

kaivettu soistuneille kangasmaille, joissa turvekerros oli vain
1 à 2 dm. Ojat eivät myöskään olleet syviä, ja oli ne aina
kaivettu kovaan maahan saakka. Niitä oli melko tiheässä,
noin 60 à 70 m. päässä toisistaan. Hyviä luloksia
ojituksesta olimme tilaisuudessa paljon näkemään. Kysyttäessä, oli
vatko niimä ojitukset rahallisesti kannattavia, vastasi isän
tämme, että tarkimmiten ei sitä ole tullut laskettua, mutta
umpimähkäänkin osaa hän sanoa, että jos ei ojitusta olisi
toimitettu ja jos sitä ei jatkettaisi, niin pan tämän tilan
metsämaa kokonaisuudessaan olisi vähemmän kasvullista,
soistunut.a maata. Tältä kannalta katsoen on ojituksia näillä
mailla tehtävä.

Vielä olimme tilaisuudessa näkemään hyvin ja
käytännöllisesti järjestetyn turvepehkusuon, jossa valmistettiin
1.200 à 1,500 ma turvepehkua vuosittain. Turvepehku tulee
maksamaan 35 äyriä m3 valmiina ladossa. Valmistustapa
oli samanlainen kuin yleensä meidänkin maassamme.

Pienenä käytännöllisenä seikkana mainittakoon tässä vielä,
että tilalla »a id an v i tsoi na» käytettiin teräslankaa. Tästä
on paljon säästöä, sillä paitsi sitä, ettei tuhlaannu vitsoiksi
monia tuhansia nuoria puiden taimia, säästyy aidaksia
melkolailla. koska aidan saa tehdä alunalkain harvemmaksi kuin
vitsoilla sidottaessa, jolloin vitsojen kuivuttua aita laskee ja
aita senvuoksi pitää tehdä tiheämmäksi.

Firnerödjan valtion siemen karistuslaitos oli
seuraava paikka, johon matkamme suuntasimme. Valtion
omaa ja lääninmetsälautakuntien tarvetta varten oli tämä
laitos perustettu. Se oli komea, kolmikerroksinen tiilestä
tehty rakennus, joka oli kaikkiaan tullut maksamaan 22
tuhatta kr. Sen piirustukset oli laatinut ja useat koneet
kon-strueerar.nut metsänhoitaja O. WILLNER Köping in
kaupungista Närike’sa&, joka tällä alalla oli tunnettu erikoistuntija.
Laitoksessa oli kaksi osaa: toinen tiilinen rakennus, jossa oli

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:42:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/27/0046.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free