- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / XXVII bandet. Häfte 1-4/XXVII nide. Vihko 1-4 /
60

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

HO

ojat kauemmaksi ja tehdään isommiksi. Silloin ne samalla
kuivattavat suon puolelta, eli tavallaan toimivat sarkaojina.
Vielä eräässä tapauksessa, nim. silloinkuin kaltevuus on suon
keskeltä reunaan päin, ei niskaojaa voi eikä saa asettaa
lähelle rantaa, vaan kauemmaksi, koska vesittyminen ei tässä
tapauksessa johdu kovan maan puolelta.

Kun tällä tavalla alotetaan niskaojilla, ei koskaan tär
veliä ojitussuunnitelmaa. Samalla kuin niskaojat asetetaan,
katsotaan myös viemärin eli valtaojan paikka, jonka
tarkotuksena on muiden ojien keräämän veden lopullinen
johtaminen johonkin luonnolliseen vesijaksoon. Sen
asettamisessa cn jo enemmän työtä kuin niskaojissa. Kuten edellä
jo on huomautettu, asetetaan viemäri aina suon syvimpään
kohtaan s. o. siihen paikkaan, missä mutakerros on paksuin
Mitä yleensä viemärien suuruuteen tulee, niin ei erikoisemmin
laskelmia tehdä, kuinka paljon niissä vettä juoksee j. n. e.,
niinkuin joskus näkee käsikirjoissa neuvottavan. Suuruus
riippuu nim. suon syvyydestä; jos kova pohja on noin 2 m.
syvyydessä, on edullista kaivaa viemäri sinne saakka, mutta
jos on yli 2 m. mutakerros, tehdään oja ainoastaan noin
1,5 m. syvä. Tällöin on rahalliselta kannalta myös otettava
huomioon, että jos oja tulee syvempi kuin 1,5 à 1,8 m., pitää
maksaa 50 % enemmän, sillä sitä syvemmästä ei tavallisesti
heitetä yhdellä heitolla maata pois.

Useimmissa tapauksissa ei ensi suunnittelulla muita ojia
tehdäkään. Yleispätevä sääntö nim. on, ettei koskaan pidä
tehdä liikaa ojia eikä myöskään ojia, joiden vaikutuksesta ja
paikasta on epävarma. On aina tilaisuus jälkeenpäin
täydentää, jos katsotaan jossakin kohdassa tarpeen vaatimaksi.
Niinpä ei sarka- ja johto-ojia (afskärningsdike) tehdä
alussa muussa tapauksessa kuin silloin, kun täytyy jossakin
kohdassa erikoisesti niskaojasta johtaa vesi viemäriin.
Sarkaojia, joiden tarkotuksena on kuivattaa suota keskeltä, tehdään
vasta myöhemmin, jos tarvitaan. Tämä kompletteeraus teh-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:42:30 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/27/0070.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free