Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
65
monta tainta jiiä eloon, se on toinen asia. Paraiten voivat
kylvöt onnistua enemmän mädäntyneellä rämeellä, jota peittää
sara tai sammal, huonommin rahkasammalsuolla ja
huonoimmin sellaisilla soilla, jotka aikaisemmin osaksi ovat olleet
veden alla. sillä niillä taimet nousevat kirren mukana ylös.
— Toimitetut kylvöt eivät olleet vanhoja, joten sanottavia
tuloksia ei ollut nähtävissä. Asianomaiset ovat kyllä
optimistisia niiden suhteen.
Lopulta tulemme sitten siihen, mitä nämä työt ovat
maksaneet ja kannattaako niitä tehdä. Mitä kannatta
vai s u u s-k v sy m v k seen tulee, emme täältäkään saamin
käiinlaista varmaa vastausta, kun ojitukset ovat niin nuoria
— Anundsjö’s$ä 3 à 4 vuotisia, Hörnefors’issa vähän
vanhempia — ettei tuloksia niistä ole nähtävissä. Kuten jo
aikasemmin viittasin, ei sitäpaitsi liene pidetty tätä puolta
asiassa aivan tärkeimpänä kysymyksenä. Kun siis tässä
tarkastelemme ojitusten kannattavaisuutta, teemme sen
ainoastaan relatiivisesti, nim. siten, että määrittelemme, minkälaiset
maat ennen muita kannattavat tulla ojitetuiksi metsänkasvua
varten.
Tarkastellessa, minkälaisilla mailla ojituksia voisi
edullisesti tehdä, on ratkaisevana seikkana, löytyykö hyvää laskua
ja kasvaako ojitettavalla maalla ennestään metsää. Jos nämä
tärkeät ehdot en täytetty, voi kannattavaisuuteen antaa
myöntävän vastauksen. Esimerkiksi tukkeentuneita luonnonpuroja,
jotka ovat aiheuttaneet soistumista, kannattaa ensisijassa avata,
koska luonto itse osottaa, että siltä kohdalta on veden laskua.
Kapeammat korpimaat voidaan myös lukea tähän kohtaan.
Soistuneet metsämaat, eli sellaiset maat, joilla soistuminen
on vasta alulla ja joilla kasvaa vankkaa metsää, ovat
edullisimpia ojitukselle. Niillä tavallisesti on vasta 3 à 4 dm.
vahvuiselta mutaa, joten ojatkaan eivät tarvitse olla syviä.
Näillä mailla tarvitaan ojia kevät- ja sadeveden poistamiseksi
ja veden johtamiseksi lähteistä sekä soistumisen leviämisen
7
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
