Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
165.
hoitotapa on soveliain. Tehtyjen vertailevien tutkimusten
tulosten varmentamiseksi ja täydentämiseksi on tehtävä varta
vasten kokeita.
Jotta voisi tehdä kannattavaisuuslaskelmia, tulee tietää,
mitenkä paljon metsämme eri maalaaduilla maamme eri
osissa tuottavat. Sitä varten on laadittava eri pääpuulajeille
kussakin metsätyypissä paikallisia kasvutauluja, joisla näkyy
sekä puumäärä että myöskin saatavissa olevat
puutavara-laadut metsikön kullakin eri ikäasteella. Hinnoittamalla eri
puutavaralaadut paikkakunnalla käypien hintojen mukaan,
voi laskea m. m. mikä puulaji tai puulajisekotus milläkin
paikalla on edullisin kasvattaa ja miten pitkää kiertoaikaa
metsille on käytettävä.
Selville olisi saatava myöskin hoitotapojen vaikutus
maaperään, koska maamiehelle tietenkään ei saata olla
edullista käyttää sellaista hoitotapaa, joka olisi omiaan
vähentämään hänen maansa tuotantokykyä. Ja jos sellainen
hoitotapa kenties voisi eräissä tapauksissa tuottaa yksityiselle
hetkellisen hyödyn, niin ei se ainakaan yleiseltä kannalta
saata olla puolustettavissa.
Mutta jotta saataisiin varma pohja metsätalouden
ko-hottamistyölle, on tehtävä myöskin paljon tilastollisia ja
tilas-tollismaantieteellisiä tutkimuksia.
Ensiksikin olisi tarpeellista tietää, mitenkä iso ala
Suomessa todella on metsän peittämää. Siitähän ei tälä nykyä
ole mitään varmaa tietoa, mikä m. m. johtuu siitä, että
meillä kun kaikki maataloudelliset asiat on totuttu
arvostelemaan melkein yksinomaan maanviljelyksen ja
karjanhoidon kannalta — useinkin luetaan metsäksi kaikki, mikä ei
ole peltoa tai luonnonniittyä.
Ei kuitenkaan riitä, että ainoastaan tiedetään, mitenkä
iso prosentti meidän maastamme on yleensä metsän
peittämää. On lisäksi saatava selville, minkä laatuista kasvulleen
tämii maa on. Sitä varten on, ainakin suurin piirtein, sei-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
