Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
169.
iiin(jen motita erilaista seikkaa, mutta se on yksi nykyisen
maataloutemme kardinaalikysymyksiä, jonka käsittelemiseen
olisi tuiki tärkeä mitä pikemmin ryhtyä.
Erikoisen huomionsa ansaitsevat epäilemättä myöskin
n. s. hakamaat, s. o. sellaiset metsämaat, joita kesäisin
säännöllisesti käytetään karjanlaitumeksi. Niitä on meidän
maassamme yhteensä sangen suuret alueet, ja ne käsittävät yleensä
meidän kaikkein parhaita metsämaitamme. Todennäköisesti
tämä hakamaatalous suurimmassa osassa Suomea on suurta
tuhlailevaisuutta; epäilemättä hakamaat yksinomaan
metsätalouteen käytettyinä tuottaisivat paljon suuremman koron,
kuin karjanlaitumena, jolloin niiden metsän arvo on
erinomaisen alhainen ilman että niille hehtaaria kohti sittenkään
voitaisiin laskea mitään peräti suurta laidunvuokraa. Jotta
päästäisiin varmuuteen tästä asiasta olisi kuitenkin tehtävä
tarkat laskelmat.
Tällaiset tutkimukset maanviljelyksen ja metsätalouden
keskinäisestä kannattavaisuudesta johtavat ajatuksen
tutkimuksiin. jotka koskevat uudisviljelystä ja uudisasutusta. Uusien
viljelystilojen tai -torppien perustamisenhan täytyy olla
erittäin suuresti riippuvaisen siitä, missä määrin kyseessä
olevilla alueilla on metsää kasvavia maita, jotka eivät
ainoastaan ole viljelyskelpoisia, vaan joilla maanviljelys ynnä
karjanhoito todella kannattaa paremmin kuin metsätalous.
Tämän saman kysymyksen selvittämiseksi olisi kuitenkin lisäksi
tehtävä seikkaperäisiä erikoistutkimuksia suuresta määrästä
varsinkin kruununmaalle perustettuja uutistaloja ja torppia,
ennen kaikkea Pohjois-Suomessa, jossa niitä on runsaimmin
perustettu. Tällöin on otettava selville, missä määrin ne
ovat vaurastuneet tai taantuneet sekä missä määrin niiden
pystyssä pysyminen on johtunut siitä, että todella
maanviljelys ja karjanhoito ovat kannattaneet, missä määrin ne ovat
eläneet kruunulta lahjaksi saamansa metsän tuotteilla, sekä
vihdoin missä määrin ne ovat eläneet n. s. sivuansioilla.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>